Sytytä lukulamppu

Pyhään kirjaan voi olla vaikea tarttua. Raamattu on kuitenkin liian tärkeä kirja jätettäväksi vain pappien käsiin. Ennakkoluulot kankeasta kielestä, ankeasta sanomasta tai pölyisestä tunnelmasta kannattaa puhaltaa tiehensä.

 

Uskonpuhdistus syntyi, kun Luther ja kumppanit lukivat Raamattua omin päin alkukielellä ja löysivät sieltä Jumalan rakkauden. Jo Mikael Agricola, tuo 450 vuotta sitten kuollut kielimies, käänsi Raamattua suomeksi. Tavalliset suomalaiset pääsivät kirjaan käsiksi vasta 1800-luvulla, kun kansakoulu opetti meidät lukemaan.

 

Monen silmät aukenivat: Täällähän sanotaan ihan eri lailla kuin kirkko opettaa! Jumala ei olekaan ankea moralisti tai pykälä dogmatiikassa vaan rakastava, välillä kiivaskin isä, joka todella välittää lapsistaan. Evankeliumi Jeesuksen rististä kolahti. Sanoma siitä, että taivas on auki pahoille ja syntisillekin, sai aikaan vipinää eri puolilla maata.

 

Syntyi suuria herätysliikkeitä, jotka eivät ota laantuakseen. Vieläkin Raamattu saa monen sydämen sykkimään niin vahvasti, että sitä haluaa suositella toisillekin. Jo nimi kertoo, mitä varten on vaikkapa Pipliaseura, Raamatunlukijain liitto, Suomen Raamattuopisto tai Kansan Raamattuseura.

 

Peruskoulupohja
riittää

 

Sitkeässä elää urbaanilegenda, jonka mukaan Raamattu on tavalliselle ihmiselle liian vaikeaa luettavaa. Väitettä levittivät aikanaan papit, jotka halusivat monopolisoida koko teoksen. Keskiajan kirkko yritti pimittää Raamatun ihmisiltä.  Kysymyksessä oli suuren luokan huijaus. Sillä jo uskonpuhdistajat keksivät: Raamattua on keskeisissä asioissa hyvin helppo ymmärtää.

 

Tarvitaanko nykyään ammattilaisia, eksegeettejä, jotta Raamattua ymmärtäisi oikein? Onko Jumalan sana liian vaikeaa? Kannattaa kokeilla. Nykyinen raamatunkäännös ei ole agricola-suomea, ei edes sitä taunopalo/ansaikonen-kieltä, jolle lapsuuden raamatut oli käännetty.

 

Toki tieteellisestä raamatunselityksestä on paljon hyötyä ja moni kummallinen kohta selviää. Raamatun tapahtumia on helpompi seurata, kun tietää jotakin sen ajan historiasta ja elämästä. Kun ruokahalu kasvaa, lisää tietoa on hyvä hankkia. Mutta aika pitkälle pääsee ilman taustojakin. Sitä paitsi perustietoja löytyy kätevästi useimpien raamattujen kansilehdiltä.

 

Monta
tulkintaa?

 

Pitääkö Raamattu jättää oppineempien käsiin, kun sitä voi tulkita niin monella eri tavalla? Kokeillaan. Lue Jeesuksen vertaus Tuhlaajapojasta, Luukas 15. Vaikka se on syvää ja vertauskuvallista puhetta, niin kyllä tavallinen ihminen oivaltaa, mitä Jeesus tarkoittaa.

 

Virheelliset tulkinnat perustuvat yleensä siihen, ettei viitsitä katsoa, mitä kirjassa oikeasti lukee. Puheet loputtomista tulkintavaihtoehdoista kielivät pikemmin siitä, että puhuja on eri mieltä kuin Raamattu ja haluaa päästä eroon sen suorista sanoista. Ylivoimaisesti paras ja luotettavin raamatunselityksen menetelmä on sisälukutaito.

 

Miten
alkuun?

 

Jos on lukenut Potterin, Tolkienin tai muutaman fantasiakirjan, ei säikähdä Raamatunkaan paksua kokoa tai liutaa oudonkuuloisia nimiä. Tärkeintä on unohtaa ennakkoluulot ja huhupuheet siitä, mitä Raamattu pitää sisällään. Tukeva ote etu- ja takakannesta ja menoksi.

 

Vanhan testamentin tapahtumia kerrottiin alunperin toreilla ja leiritulilla ennen kuin kukaan osasi vielä kirjoittaa. Kertomukset ovat siis luonnostaan sellaisia, jotka imevät mukaansa ja joita kelpaa kuunnella. Ensimmäistä Mooseksen kirjaa lukiessa ei takuulla pitkästy. Siitä on hyvä aloittaa.

 

Välillä on ihan luvallista pikakelata, kun Israelille annetut loputtomat käskyt tai kuninkaiden tempaukset alkavat puuduttaa. Niihin voi palata myöhemminkin. Toisten kirjojen kohdalla vauhti hidastuu luonnostaan. Psalmit, Job ja Saarnaaja panevat väkisin miettimään ihmisen osaa tässä maailmassa. Suurten profeettojen ja evankeliumien lukija hätkähtää: tässähän puhuu kaikkivaltias Jumala, ja hänellä on asiaa juuri minulle.

 

Evankeliumien lukija ei voi väistää Jeesuksen katsetta. Paavalin kuuntelija oppii pian, että Jumalalla on suunnitelma tätä maailmaa ja jokaista ihmistä varten. Ilmestyskirja näyttää jotakin, mitä ei oikeastaan voi edes nähdä.

 

Omin
päin

 

Raamattu on hyvä lukea läpi omin päin. Tänä syksynä, ilman selityksiä ja ennakkoluuloja. Kun kysymyksiä herää ja oivalluksia syntyy, niistä voi keskustella toisten kanssa tai hakea lisää tietoa. Mutta vasta jälkeenpäin. Sillä pelkkä järki tai tiedot eivät avaa Raamatun sanomaa. Jumalan rakkauskirje ei aina selityksiä kaipaa. Se haluaa koskettaa.

 

 

Teksti Lauri Thurén

Piirros Pekka Rahkonen