Me saimme Kirjan. Juuri tuo Kirja ja sen sanoma synnyttivät Euroopan.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Taikurien sunnuntai


Tuomiosunnuntain evankeliumissa ihmiset tuomitaan tekojen perusteella – armoa ei tunneta. Lähes joka pastorilla on kyllä keinonsa kääntää musta valkoiseksi. Mutta mitä Jeesus todella tarkoitti? (Sana 24.11.2005)


Vertauksessa Viimeisestä tuomiosta (Matt 25) Jeesus kertoo kuninkaasta, joka jakaa ihmiset lampaisiin ja vuohiin. Ne jotka ovat tehneet hyvää, pääsevät lopulta iankaikkiseen elämään. Ne, jotka jättivät hyvän tekemättä, päätyvät iankaikkiseen rangaistukseen.

 

Tehdäänkö tuomiosunnuntaina tyhjäksi kaikki se, mitä kirkoissa on koko vuoden julistettu? Useimmat saarnamiehet kehittävätkin vippaskonsteja, joilla Jeesuksen kova puhe käännettäisiin päinvastaiseksi. Esimerkkejä saattoi kuulla, jos meni viime pyhänä kirkkoon seuraamaan tuomiosunnuntain saarnaa.

 

Jumala synnyttää
hyvät teot?

 

Erään selityksen mukaan ihminen tosin pelastuu hyvien tekojensa tähden, mutta nepä ovatkin Jumalan aikaansaamia, eivät siis ihmisen omaa ansiota. Evankeliumi synnyttää halun tehdä hyvää, ja siitä ropisee pisteitä taivaan mittariin. Kun vielä pahat teot saa anteeksi, niin tie taivaaseen on auki.

 

Muuten hyvä malli, mutta se ei ole kristinuskoa. Mormoneille se voisi sopia. Paavali vastaa: ”Jos vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan”

 

(Gal 2:2). Ajatellaan vaikka ristin ryöväriä. Hän ei ehtinyt tehdä enää mitään hyvää – ja silti hänelle luvattiin paikka paratiisissa!

 

Huono muisti
auttaa?

 

Auttaisiko se, ettei itse muista hyviä tekojaan? Kaliforniassa pastorimme saarnasi: ”Kun löysin äitini vanhan leikekirjan, yllätyin. En muistanut, että voitimme koulussa jalkapallomestaruuden, mutta äidin leikekirjasta tuo uutinen löytyi. En muistanut enää, miten sodassa sain kaksi urhoollisuusmitalia, mutta leikekirjasta tieto löytyi. En muistanut, miten sain yliopistossa ison stipendin, mutta... Näin on myös meidän laitamme Viimeisellä tuomiolla. Jumala muistaa hyvät tekomme, kun me emme niitä muista.”

 

Kylmät väreet kulkivat tuota ”luterilaista” saarnaa kuunnellessa.

 

Laki ja
evankeliumi

 

Jotkut vetoavat Lutheriin: Raamattu jakautuu lakiin ja evankeliumiin. Koska tämä Jeesuksen vertaus on lakia, se voi siis vähän säikäyttää, mutta sitten otetaan esiin evankeliumi joka tekee koko tekstin tyhjäksi.

 

Muistetaan kuitenkin, että Luther oli saksalainen munkki. Olisi rohkeaa lähteä häneen vedoten nollaamaan Jeesuksen puheita, ainakaan viimeisellä tuomiolla. Sitä paitsi, jos lukee Lutheria tarkemmin, huomaa ettei hän tarkoittanut periaatettaan noin käytettäväksi.

 

Armokampanja

 

Joskus Jeesuksen vertaus otetaan todesta, mutta sitten tokaistaan: kaikkihan me tiedämme että lopulta kuitenkin pelastumme armosta. Sanottiinhan seurakuntien kampanjassakin, että tarjous on voimassa nyt ja iankaikkisesti.

 

Tällöin voi kysyä, mistä tuo armo-kortti oikein vetäistään? Jeesuksen vertauksesta ei löydy armoa kirveelläkään. Teot ratkaisevat, sillä sipuli.

 

Vuohet
ja lampaat

 

Eräs pastori selitti minulle, että vuohet olivat jo valmiiksi vuohia ja lampaat lampaita. Minkäs ne sille mahtoivat, kummalle puolelle joutuivat. Kysyin, uskotko todella että Jeesus tarkoitti vertauksellaan tuota. Pastori mietti hetken ja vastasi sitten hiljaa: “En.”

 

Gnostilaisuudessa ihmiset oli valmiiksi jaettu pelastuviin, kadotettuihin ja puolivälin kehityskelpoisiin. Kristinuskossa tällaista jakoa ei tunneta. Kaikki ovat samassa veneessä  (Room 3:23-24).

 

Pelastus
tekojen perusteella!

 

Vertauksen mukaan viimeinen tuomio käydään tekojen perusteella. Pelastumiseen tarvitaan niin suurta vanhurskautta ja niin hyviä tekoja, että niitä ei ollut edes fariseuksilla (Matt 5:20). Miten sitten kukaan voi pelastua?

 

Silloin on parasta turvautua Jeesuksen hyviin tekoihin ja hänen vanhurskauteensa. Niitä kelpaa esitellä kuninkaalle viimeisellä tuomiolla.

 

Miten Jeesuksen hyvät teot voi saada omalle tililleen? Kaikki, jotka on kastettu häneen, ovat pukeneet hänet päälleen (Gal 3:27) Sen valkoisen vaatteen läpi ei näe edes Tuomarin katse.

 

Kirkkoisät puhuivat ”autuaasta vaihtokaupasta” Jeesuksen kanssa: synnit ja vanhurskaus vaihtavat omistajaa. Tämä lahjavanhurskaus saadaan uskossa ja se perustuu Jumalan armoon. Mutta siihen armoon on turvauduttava hyvissä ajoin ennen viimeistä tuomiota.

 

Yllätys lopuksi: Oikeastaan Matt 25:31-46 ei edes kerro viimeisestä tuomiosta, vaan siitä että hädässä olevaa kannattaa aina auttaa. Ei kuitenkaan liene väärin etsiä vertauksesta myös vastausta kysymykseen miten voin pelastua tuomiolla. Silloin kannattaa varoa kirkollisten taikurien selityksiä. Vasta kun Jeesuksen ankarat sanat otetaan todesta, myös armo loistaa täydeltä terältä.

 

Lauri Thurén

Kirjoittaja on Joensuun yliopiston eksegetiikan professori ja teologisen tiedekunnan dekaani.

Piirros: Pekka Rahkonen

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin