Horjuvaa ekoajattelua

On vaikeaa tehdä pesunkestäviä luontoa säästäviä kulutuspäätöksiä. Hyvät aikeet tuntuvat lopahtavan viimeistään siinä vaiheessa, kun eri vaihtoehdot alkavat saada hintalappuja. Viimeksi tämä tuli todistetuksi kesän lomamatkaa suunnitellessa.

Toimitukselta 19.7.2007

Aluksi piti lähteä junalla Itä-Eurooppaan. Hintojen ja yhteyksien selvittely osoittautui odotettua monimutkaisemmaksi. Jossain vaiheessa tutkimusmatkallani netissä eksyin halpalentoyhtiön sivuille. Lippujen hintoja äimistellessä alkoivat hyvät periaatteet lentää, jos nyt eivät ihan romukoppaan, niin ainakin pöydän alle paperikoriin.

Syntyi näppärä idea lentomatkasta Euroopan kiinnostaviin kohteisiin. Niihin, joihin olisi tyrkyllä pilkkahintaisia tarjousvuoroja.

Halpojen hintojen ansiosta lentoihin ei kuluisi montaakaan euroa, mutta omaatuntoa alkoi kolkutella. Mitä hyötyä on siitä, että elää ilman omaa autoa ja yrittää hillitä liiallista kuluttamista, jos on muutamassa minuutissa valmis ostamaan tukun lentolippuja, jotka kuluttavat rutkasti enemmän kuin jatkuva autolla kaasuttelu? Ja kuitenkin varasin ne lennot, kuinkas muuten.

Viljelyn ihminen osaa paremmin, onhan siitä itselle hyötyä, mutta varjelu on vaikeaa. Matkan jälkeen yritän taas jatkaa tiedostavaa kuluttamista tuotteita valikoiden ja julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Onhan se parempi kuin ei mitään, puolustaudun.

Salla Yli-Erkkilä
kesätoimittaja

Jaa

Facebook Twitter | Jaa muualla...