Kristillinen kirkko on alusta asti ollut kriisin kirkko. Monoliittinen rakennelma ja opillisesti yhtenäinen kirkko on täysi mahdottomuus.
Sunnuntai 19. toukokuuta. Nimipäivää viettää Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja, Milka, Amalia, Emilia, Emma, Amalia, Mili

Valhe, emävalhe, tilasto


Kirkon erotilastoista saa monenlaisia otsikoita.

 

Toimitukselta 11.1.2007

 

 

Uutissivulla kerromme Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenkehityksestä, kirkkoon liittymisestä ja eroamisesta vuonna 2006.

 

Oikein laaditut tilastot ovat faktoja. Mutta tilastoista saa monenlaisia uutisotsikoita, joista kaikki ovat tosia. Vai ovatko?

 

"Kirkosta erosi ennätysmäärä ihmisiä."

 

"Kirkosta eroaminen yhä kasvussa."

 

"Kirkkoon liittyminen lisääntyi Helsingissä."

 

"Kirkkoon liittyminen lisääntyi huomattavasti – kirkosta eroamisessa pientä kasvua."

 

Otsikot kertovat yhden ja saman tilaston sisällöstä.

 

Erouutiset nousevat kärkeen, vaikka kirkon tiedottajat yrittäisivät kaunistaa karua todellisuutta. Medialogiikan mukaan huono uutinen on hyvä uutinen. Tosin vuosia jatkunut jäsenkato ei ole enää mikään uutinen.

 

Nyt uutinen itse asiassa on se, että on liikkeellä useita lukuja. Ne ovat arvioita ja ennusteita, mutta ne tulkitaan vuolaassa uutisvirrassa tosiasioiksi. Ei malteta odottaa tarkistettuja lukuja, jotka tulevat helmikuussa, koska myös "kilpailija" yrittää saada omaa sanomaansa esiin omilla tilastoillaan.

 

Luvuista tehdään aina johtopäätökset.

 

Kertovatko kovalla vaivalla laaditut tilastot jotain kirkon todellisesta tilasta tai sen hengellisen tehtävän onnistumisesta? Meneekö kirkolla hyvin? Tulivatko ihmiset tuntemaan Jumalan? Lisääntyikö usko?

 

Ainakin lukujen pitäisi ravistella ja herätellä.

 

Kaj Aalto

 



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin