Asterix seikkailee Raamatun maisemissa

Tutut raamatunhahmot ja paikat vilahtelevat Asterix-sarjakuvissa.

Sarjakuva-albumi Asterixin harharetket kuvaa voittamattomien gallialaisten saapumista Jerusalemiin. Yön tultua gallialainen soturi Asterix ja hiidenkivimies Obelix saapuvat juutalaisen oppaansa Joosua Joutomiehen kanssa Jerusalemin-muurille.

Tienoo on hiljaisen ja aution tuntuinen. Vain pilvettömältä taivaalta loistava kuu valvoo kulkijoiden matkaa ja luo maisemaan hohteensa.

Tienoo on hiljaisen ja aution tuntuinen. Vain pilvettömältä taivaalta loistava kuu valvoo kulkijoiden matkaa ja luo maisemaan hohteensa.

Mutta ennen kuin gallialaissankarit ja juutalainen ehtivät livahtaa Pyhään kaupunkiin, he paljastuvat roomalaisille sotilaille. Syntyy kahakka, jonka voitettuaan Asterix, Obelix ja Joosua kipuavat muurin yli Jerusalemin-kujille.

Juutalainen opas kiittää Jumalaa. Hän vertaa käytyä tappelusta tunnettuun mittelöön.

”Se oli kuin Daavidin ja Goljatin taistelu. Goljat sai pahan kerran neniinsä.”

Raamatun maat
lavasteina

Suosittu Asterix seikkailee -albumisarja sijoittuu esikristilliseen aikaan, mutta albumeista löytyy silti sieltä täältä kristillistä ainesta: raamatunsitaatteja, -henkilöitä ja -paikkoja sekä Pyhän kirjan kertomusten juonikuvioita. Varsinaista uskonharjoitusta, kuten rukoilemista tai ylistyslauluja, sarjakuvat eivät kuvaa. Hengellinen aines luo lukijalle ajankuvaa ja tunnistamisen ahaa-elämyksiä.

Uskonnolliset viitteet ovat luonteeltaan kilttejä. Asterix ei irvaile uskonasioille.

Asterixin harharetket on noin neljästäkymmenestä Asterix-albumista kristilliseltä sisällöltään selvästi runsain. Siinä gallialaissankarit kiertelevät roomalaisten miehittämässä ”Juudean kuningaskunnassa”. Sarjakuvassa Raamatun maisemat, Välimeren rannikko, Jerusalem ympäristöineen ja Kuollutmeri, on piirretty taiten ja viehättävästi. Maan asukkaat albumi esittää sympaattisina gallialaissankarien auttajina ja roomalaismiehittäjien ankarina vastustajina.

Asterix ja Obelix on piirretty seikkailemaan myös muihin raamatullisiin maisemiin, Egyptiin, Kreikkaan sekä tietysti imperiumin pääkaupunkiin Roomaan.

Raamatun maat ovat Asterixin seikkailujen tunnelmallisia miljöitä – kuin näytelmän lavasteita.

Kuin tutussa
seimiasetelmassa

Asterix-sarjakuvissa esiintyy Pyhästä kirjasta tuttuja hahmoja. Asterix legioonalaisena -albumissa Asterix ja hänen pullea ystävänsä pestautuvat muukalaislegioonaan ja saavat komennuksen Afrikan-autiomaahan. Siellä eräs vihollisjoukon sotilas vertaa toveriaan Kristuksen tuloa erämaassa julistaneeseen Johannes Kastajaan.

”Et kai sinä aio ruveta saarnaamaan erämaassa?”

Itseensä Jeesukseen, Joosefiin ja Mariaan löytyy viittaus Asterixin harharetkistä. Gallialaiskaksikko lepää ennen Jerusalemiin luikahtamistaan tallissa, sillä heille ei ole sijaa majatalossa. Seimiasetelmamaisessa kuvassa Asterix ja Obelix makoilevat heinillä.

”Ihan mukava talli. Mikä tämän kylän nimi on?” Asterix kysyy.

”Beetlehem, kuulemma.”

Pahaiset gallialaiset matkaavat kuin pyhä perhe konsanaan Luukkaan jouluevankeliumissa.

Lue koko juttu Sana-lehdestä.