Ihminen jättää aina hyvän tai pahan jälkensä ympäristöön. Mitä jos haittavaikutuksiin keskittymisen sijasta katsottaisiin, mitä hyvää jokainen voi tehdä luomakunnan varjelemiseksi.
Maailman tilasta saadaan kuulla jatkuvasti huolestuttavia uutisia. Yhdysvaltojen keski-lännessä poikkeuksellinen kuivuus ja huonoksi jäänyt viljasato uhkaavat maailman ruokaturvaa. Kaakkois-Aasiassa ennätystulvat tekevät tuhoa. Ilmastomuutos ja sen todennäköiset seuraukset tulevat parinkymmenen vuoden sisällä vaikuttamaan ruuantuotantotapoihin myös meillä Suomessa.
Termillä hiilijalanjälki viitataan ihmisen toimien aiheuttamaan ilmastokuormaan eli siihen, kuinka paljon ilmastomuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ja hiilidioksidipäästöjä syntyy.
– Yhä suurempi joukko kuluttajia haluaa suosia sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden hiilijalanjälki on pieni. Sen ansiosta myös yrityksiltä on alettu vaatia tuotteiden hiilijalanjälkien ilmoittamista, tutkijaTuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Kuluttajilla ei yksinään ole Mattilan mukaan tarpeeksi suurta vaikutusmahdollisuutta. Tueksi tarvitaan viranomaistoimia. Kuluttajat voivat kuitenkin ohjata omilla ratkaisuillaan päättäjiä tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä.
Tarvitaan kaikkien
talkoohenkeä
Suomalaisten hiilijalanjäljen koostumisessa kolme suurinta tekijää ovat asuminen, liikenne ja ravinto. Asunnon lämmitysmuodon valinta, ekosähköön siirtyminen ja kasvisruuan lisääminen olisivat jokaisen suhteellisen helposti toteutettavia asioita, jotka vähentävät ilmastokuormitusta.
Energian ja kulutushyödykkeiden tuotantoa hallitsevat monenlaiset markkinamekanismit, myös talouden sektorit ovat mutkikkaalla tavalla kytköksissä toisiinsa. On päättäjien, kuluttajien ja yritysten yhteinen tehtävä huolehtia siitä, että ekologisempien tuotteiden kysyntä todella lisää niiden tarjontaa ja vähentää ilmastolle haitallisia toimintoja.
Monet pyrkivät välttämään ilmastomuutoksen ajattelemista, koska se aiheuttaa
ahdistusta ja herättää voimattomuuden tunnetta.
– Tosiasia on, että ilmastomuutoksen hillintä vaatii suuria muutoksia, Mattila sanoo.
Tutkija rauhoittelee, että tänä päivänä on kuitenkin käytettävissä ongelmien ratkaisemiseksi paljon enemmän tietoa, resursseja ja luovia ihmisiä kuin koskaan aiemmin.
Lue koko juttu Sanan verkkolehdestä