Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Jouluporsastelusta alkaa taas terveyden palvonta

5.1.2012
| Teksti: Janne Villa


Ikuisen nuoruutensa puolesta ponnisteleva terveysintoilija on haasteellisen tehtävän edessä. Trimmatuimmankin valioyksilön ruumis tapaa ruostua ja rapistua. Ei elämästä selviä hengissä.

Onko karppaus lopullinen ratkaisu paino-ongelmaan vai pitäisikö karppaajien aliravitut lapsiparat ottaa huostaan? Karppauskeskustelu on kiihkeässä vaiheessa, mutta pian tulevat tuoreet dieettiohjeet tilalle, kun kansan yhtä syvät kuin pitkätkin rivit aloittavat uuden elämän.

Suomalaiseen kansanhurskauteen kuuluu, että jouluporsastelun jälkeisessä ja pääsiäispaastoon huipentuvassa vaiheessa vuotta kunnon kansalainen kuolettaa syntistä läskiään ja trimmaa itseään kilpailukykyisempään kuntoon.

– 10 kg, – 15 kg, – 25 kg! Kilo kilolta syntyvät sankaritarinat – ja uudet uljaat ihmiset syntitaakastaan keventyneine minäkuvineen.

Valitettavasti moni sortuu tältäkin Tieltä takaisin herkkujen hekumaan.

Suomalaiset ovat ottaneet lihavuuden omalletunnolleen koko kansan voimin, kirjoittaa Anne Puuronen artikkelissaan Hurskas ruumis kirjassa Uskonto ja sukupuoli (Yliopistopaino).

Lehdet varoittavat Puurosen mukaan ruokien terveysriskeistä kuin herännäisseurojen saarnamiehet viinan turmelluttavasta vaikutuksesta vanhaan hyvään aikaan. On yhteiskunnallista tottelemattomuutta olla lihava, vähän kuin rikkoisi lakia.

Teologian tohtori Liisa Björklund varoittaa, että hyvää elämää palvelevista välineistä, terveellisistä valinnoista, saattaa tulla päämääriä itsessään.

– Elämän mielestä, merkityksestä, tarkoituksesta ja päämääristä keskustellaan nykyään vähän. Välineistä hyvinvointiin – esimerkiksi ruokailu-, laihdutus- ja kuntoiluohjeista – puhutaan sen sijaan niin paljon ja hartaasti kuin niiden noudattaminen olisi elämän korkein tavoite.

– Kun ihmiset seuraavat sokeasti uusimpia terveysvillityksiä tai toisaalta laihduttavat ja lihottavat itsensä melkein hengiltä, he etsivät elämäänsä mieltä. Oman itsen kontrolloimisesta on tullut päämäärä, Björklund arvioi.

Björklund huomauttaa, että ahdasmielinen terveysuskonto sisältää vaikkapa ruoan nauttimisen suhteen valtavasti sopivaisuussääntöjä. Ne ohjaavat tavoittelemaan hyveellisinä pidettyjä ulkoisia mittoja – tärkeintä on, että olemme oikean kokoisia ja näköisiä.

– Ankarien vaatimusten noudattaminen käy kuormittavaksi. Terveyttä tukevat pyrkimykset ovat toki hyviä, kunhan ne ovat mielekkäässä suhteessa oman elämän sisältöön ja arvoihin eli apuvälineinä hyvinvointiin.



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin