Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Jumalaton ompi linnamme

5.1.2011
| Teksti: Janne Villa
| Kuvat: Istockphoto

- Toivon, että piispa Matti Väisäsen kaitsennassa lähetyshiippakunta ja jumalanpalvelusseurakuntamme rakentuvat sanan ja sakramentin äärellä, Juhana Pohjola sanoo.
Onko viattomaksi kuviteltu seimikuvaelmakin lapsille vaarallista ja ”sairaalloista uskonnolla mässäilyä”?

Homokeskustelun laineet olivat tuskin laskeutuneet, kun kansa siirtyi taittamaan peistä päiväkotien ja koulujen joulujuhlista. Ne vaarantavat hurjimpien spekulanttien mukaan pahimmillaan jopa lasten mielenterveyden, puhumattakaan pilttien joulumielestä!

Koululainen Noora K:lle ”Joulukuvaelma aiheuttaa mielipahaa” (HS 23.12.). Noora tunsi tulleensa epäreilusti syrjityksi, kun kesken joulujuhlan lavalla alkoikin pyöriä seimikuvaelma. Elämänkatsomustunneilla käyvä agnostikko ahdistui, koska esitys loukkasi hänen oikeuttaan ”mukavaan joulujuhlaan”.

”Miksi muka jouluun pitäisi sotkea joku Jeesus?”, kristinuskon hyväntahtoisimmillekin ilmenemismuodoille yliherkät kiihkouskonnottomat kysyvät.

Pohjanoteerauksen teki teräväkielinen toimittaja Kirsi Virtanen, 46, joka tapaa pilkata työkseen kaikkea uskontoon liittyvää omassa nimikko-ohjelmassaan Ylen Radio 1 -kanavalla.

”Kouluihin joulun ajan sairaalloinen uskonnolla mässäily ei todellakaan sovi. – – Koulujärjestelmä on tiukasti naimisissa uskonnon kanssa. Se on asia, jonka pitäisi hävettää kaikkia’”, Virtanen kommentoi (HS 17.12.).

Kim Kujala tykitti takaisin (HS 23.12.). 9-luokkalainen ei ”kerta kaikkiaan käsitä, missä kohtaa juhlassamme ’kiihkotaan uskonnollisesti’”. Jouluevankeliumi kun on kulttuuriimme kuuluva tapa, jonka sisältöön jokaisella on vapaus olla uskomatta.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin