Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming
- Vauhtinainen Päivi Lipponen: Pitää pysähtyä ja hengittää
- Journalismin puolustaja
- Tavoitteena täydellinen äitiys
- Iloa intialaisessa slummissa
- Kosmoksen kartoittajat
- Onko bioteknologia elämällä mestarointia?
- Asterix seikkailee Raamatun maisemissa
- Makuretki juutalaisen pääsiäiseen
- Paha vaivaa
- Lapsen oikeus omaan uskontoon
- Potkut tuli!
- Joka lastaan rakastaa…
- Positiivinen paasto
- Yrteissä maistuu metsän voima
- Hulluutta vai hurskautta?
- Kun on sunnuntai
- Tähtikultin alku on elokuvateollisuudessa
- Virtuaaliminää ehostetaan
- Kuoleman pikajuna pohjoiseen
- Jouluporsastelusta alkaa taas terveyden palvonta
- Kotoilu on laadukasta arkea
- Kotirauhan kulissit
- Niin yksin – mutta ei ikuisesti
- Ihanaa, tänään pääsee soluun!
- Tuomiopäivän toimintaohjelma
- EU:n moraali koetuksella
- Vaikea suvaitsevaisuus
- Kenelle taivas on hiljaa
- Teerenpeliä ja kummittelua
- Unten mailla
- Messiaaniset juutalaiset vaikenevat
- Taipaleiden takana
- Viljellen lisää yhteisöllisyyttä
- Katso pedon silmiin
- Löytöretki kilvoittelijoiden viisauteen
- Ruokaa, ruokaa, parempaa ruokaa
- Kadonneen jäljillä
- Talouskriisi lisää rasismia
- Tytöt katoavat
- Sairaalatarvikkeet kiertävät kehitysmaihin
- Isojen näkyjen mies
- Kaikki perheen puolesta!
- Missä ovat kalevalamittaiset virret?
- Ristejä ja rukouksia Ankkalinnassa
- Saamelainen Laestadius
- Köyhät ylös kyykystä
- Uskontodialogi tuo ihmiset yhteen
- Maailmanlopun kauppiaita riittää
- Tekeekö selibaatti papista pedofiilin?
- Paremmin eväin siviiliin
- Yksinäisyydestä yli
- Missä sanat loppuvat, siellä nyrkit puhuvat
- Totellako vaiko ei?
- Enkelit eivät ole hörhöjen juttua
- Eduskuntavaaleissa voitaisiin parantaa maailmaa
- Ei arvoja, vaan evankeliumia
- Usko edistää terveyttä
- Paasto korjaa perspektiiviharhat
- Viidesläiset puolustavat ymmärrettävää Jumalaa
- Kaiken keskellä Kristus
- Jumala palaa politiikkaan
- Kauneus parantaa
- Hedberg ei ollut tulenpalava saarnamies
- Ystävyys on kallisarvoista
- Kuolematon sielu kiinnostaa yhä
- Näin kristittyjä vainotaan: Pommi-iskuja, syrjintää, kuolemantuomioita
- Kansanusko haastaa kirkon
- Potentiaalisesti älyllisin uskonto
- Jumalaton ompi linnamme
- Pipareissa maistuu paratiisi
- Tällainen on Jumala
- Jumalainen nainen
- Katseet kohti vuotta 2020!
- Koska kahleemme kirpoavat
- Särkeekö skisma kirkon?
- Pahan papitkin ovat usein uhreja
- Cygnaeus perusti luterilaisen seurakunnan Alaskaan
- Kansankirkko Homoillan tienhaarassa
- Albert Schweitzer oli oman tiensä kulkija
- Mihin päänsä kallistaisi
- Maahanmuutosta tuli vaaliteema
- Teatterikin on uskon asia
- Se pieni ero vaikuttaa uskonnollisuuteenkin
- Särkyneitä sieluja
- Kreikassa pyhiinvaellus on elämäntapa
- Miten olisi neljäs vaimo?
- Paradoksien piispa lähikuvassa
- U2 – erämaasta kultakaupunkiin
- Herätystä vai vapautusta?
- Kemiallinen pako todellisuudesta
- Maailma tarvitsee globaalia etiikkaa
- Pitäisi päästä unten maille
- Keskimääräinen elinikä 40 vuotta
- Apua, aktivistit tulevat!
- Liikunta on ilomme
- Eletään täysillä tässä
- Eksyttäjä ui eetteristä liiveihin
- Hyvät, pahat ja rasvattomat
- Vaitiolovelvolliset
- Uusi jumala on tullut Tosijumalaa vahvemmaksi
- Charles M. Schulz oli traaginen humoristi
- Tolkkua pillerimääriin!
- Halleluja – se on kivinen tie
- Kirkossakin hyvä johtajuus on persoonakysymys
Katseet kohti vuotta 2020!
2.12.2010
| Teksti: Seppo Niemeläinen
| Kuvat: Juhana Nyman
Voisimmeko lamaantumisen ja kivien heittelyn sijasta tarjota kirkolle työpanoksemme? kysyy opettaja ja Kansan Raamattuseuran julistustyöntekijä Seppo Niemeläinen.
Ilmastonmuutos, energiahuolto, vesivarat, pandemiat ja terroriteot lisäävät turvattomuutta. Kirkko ei voi jäädä katsomoon vaan olla läsnä ihmisten keskellä, jotta voimme ymmärtää missä mennään ja minne olemme menossa. Juuri maailmanlaajuisten, nopeasti etenevien ja vaikeasti ennustettavien muutosten maailmassa kirkolta edellytetään uskollisuutta perustehtävälleen.
Kirkko 2020 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko -niminen asiakirja esiteltiin vastikään kirkolliskokouksessa.
Se pitää sisällään päätöksentekoon tarvittavaa tietoa, mutta ei anna konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Sen sijaan se kannustaa seurakuntia ja järjestöjä etsimään yhdessä uusia kanavia ihmisten kohtaamiseen.
Kirjanen avaa eteemme haasteellisen mutta myös toivontäyteisen tulevaisuuden. Se auttaa tunnistamaan muutoksia ja niiden ensimmäisiä merkkejä seurakunnissa.
Kysymys on, mistä löytyvät ne viisaat johtajat ja paimenet, jotka uskaltavat rytmittää omat ja johtamansa organisaation työt tulevaisuutta varten. Missä ovat ne, jotka antavat nuoremmille aikaa, tilaa ja tukea vastata uusiin haasteisiin?
