Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Paremmin eväin siviiliin

19.5.2011
| Teksti: Arja-Leena Paavola
| Kuvat: Lehtikuva


Vankilassa voi opiskella, tehdä työtä ja osallistua kuntoutusryhmiin ja hankkia näin valmiuksia yhteiskuntaan paluuta varten. Osa vangeista on kuitenkin ”makaajia”, jotka lähinnä lojuvat selleissään. Osallistumisvelvoitetta pitäisi tiukentaa, sanoo vankilanjohtaja.

Suomen vankiloissa on tällä hetkellä noin 3300 vankia, joista lähes kolmannes suorittaa rangaistustaan avolaitoksissa. Yhteiskunnalle vangin vuosi maksaa suljetussa laitoksessa 53 000 euroa, avoimemmissa olosuhteissa hinta on pienempi.

– Vankeusrangaistuksessa vangilta viedään vapaus, mutta muuten olosuhteet ovat monessa mielessä samankaltaiset kuin muuallakin yhteiskunnassa, kertoo Pyhäselän vankilan johtaja Samuli Laulumaa.

Pääosassa ovat työ, opiskelu ja kuntoutus.

– Jokaiselle vangille räätälöidään lukujärjestyksen kaltainen ohjelma, jossa suunnitellaan, kuinka vankeusaika käytetään. Tavoitteena voi olla esimerkiksi päihteistä eroon pääseminen ja koulutuksen hankkiminen.

Vankilassa päivät kulkevat samaan tapaan kuin sen ulkopuolellakin aamupalasta alkaen ja työpäivän alkuun. Illalla taas mennään vaikkapa kuntosalille tai ulkoilemaan.

Yleensä vangitkin ovat sitä mieltä, että aika kuluu paremmin, kun on järkevää tekemistä, mutta pieni osa heistä ei halua toimintaa.

– He ovat niin sanottuja makaajia, jotka viettävät aikaa omassa sellissään ja kuluttavat päivänsä esimerkiksi videopelejä pelaamalla. Osa heistä pelkää, eikä siksi uskalla osallistua. Joitakin heistä ei yksinkertaisesti vain huvita.

Laulumaan mukaan vankeusrangaistuksia pitäisi koventaa nimenomaan sisällön kautta. Vankeuslain määrittelemän osallistumisvelvollisuuden tulisi koskea myös niitä suljetussa laitoksessa olevia vankeja, jotka eivät oma-aloitteisesti halua osallistua työhön ja kuntoutukseen.

Aktiivisuuden lisäksi tulisi vaatia esimerkiksi hyvää käytöstä, mikä ei kaikille ole itsestään selvää.

Suomen 27 vankilassa pystyy opiskelemaan hyvin erilaisia aloja, kuten vaikkapa puusepän tai rakennusalan ammatteihin. Esimerkiksi Pyhäselässä on mahdollista suorittaa myös lukio ja jopa yliopisto-opintoja.

Eristäytyminen toiminnasta aiheuttaa vankilalle lisäkustannuksia ja heikentää oleellisesti vangin mahdollisuuksia sopeutua siviilielämään. Tiedetään nimittäin, että opiskelu vaikuttaa rikoskierteestä irtautumiseen.

– Vangeilta pitää vaatia ja heitä tulee velvoittaa osallistumaan ja ottamaan vastuuta. Jokainen vanki vapautuu ennen pitkää ja tavoitteena on, että hän palautuu kotiin sellaisena henkilönä, joka sopeutuu yhteiskuntaan, Laulumaa painottaa.



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin