Pitäisi päästä unten maille

Menneen vuosisadan alussa ihmiset nukkuivat keskimäärin noin yhdeksän tuntia. Nykyään yöunien pituus on vähentynyt seitsemään ja puoleen tuntiin. Muutos aiheutuu iltaelämän aktiivisuudesta: aiemmin ei ollut juurikaan tekemistä pimeän tultua, joten mentiin nukkumaan.

– Suurin osa ihmisistä pärjää hyvin alle kahdeksan tunnin yöunilla, ja unen laatu voi olla jopa parempaa, kun nukkumiseen käytetään vähemmän aikaa. Osalla taas on suuria ongelmia nukkumisessa, sanoo ylilääkäri Olli Polo Uni- ja hengitysklinikka Unestasta.

Yhteiskunnan kiihtyvä muutostahti ja paineet selviytyä tehokkaasti työssä, ihmissuhteissa ja harrastuksissa lisäävät unettomuuden riskiä.

– Suuri osa stressaa myös sitä, ettei ehdi nukkua riittävästi. Pitkään jatkuessaan kiireestä ja unettomuudesta syntyy pohja uupumukselle. Fyysinen kunto laskee, ja reaktiona voi olla myös masennus. Elämä saattaa muuttua tasapaksuksi vailla rentouden ja aktiivisuuden kontrastia.

Univaikeudet ilmenevät eri tavoin. Joillakin ongelmana on nukahtaminen, joku taas herää aamuyöstä ja jotakin ahdistus pitää valveilla ajatusten kiertäessä kehää. Diabetes ja kohonnut verenpaine saattavat johtaa nukkumisvaikeuksiin, toisaalta unihäiriöt voivat myös pahentaa niitä. Ylipaino voi sekin olla sekä unettomuuden syy että seuraus: väsyneenä ei jaksa liikkua ja syöminen tuntuu mukavalta. Syntyneessä kierteessä on yhä hankalampi kammeta itseään ylös sohvalta, vaikka liikunta olisi hyväksi myös unen laadun kannalta.

Unilääkkeet voivat
olla petollisia

Unilääkkeet ovat länsimaissa eniten käytetty reseptilääkeryhmä. Lääkkeistä on apua tilapäisesti ja satunnaisesti otettuna, mutta säännöllisesti käytettynä vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen.

– Perinteisillä unilääkkeillä petetään nukkujaa. Ihminen kuvittelee nukkuvansa, vaikka kyse ei ole hyvästä unesta, osin siksi unilääkkeiden käyttäjät tuntevat olonsa päivällä väsyneeksi.

Vastaanotolleni univaikeuksien takia tulevat pyrin ensimmäiseksi vierottamaan unilääkkeistä. Mikäli lääkkeitä tarvitsee kolmasti viikossa, lääkkeen lisäämisellä ei saavuteta enää lisähyötyä, Polo toteaa.

Unettomuus ratkaistaan puuttumalla sen syihin. Arkielämän huolet vaikuttavat uneen.

– Pakkotahti ja huono ilmapiiri ovat pahin yhdistelmä. Meillä on paljon potilaita, joiden työyhteisössä ihmisillä alkaa olla kamala olo. Mikäli unettomuusoiretta seurattaisiin paremmin, voitaisiin tajuta, että jotain pitää tehdä, ennen kuin seurauksena on pitkä sairauspoissaolo. Unen laatu on hyvä mittari kertomaan jaksamisen kokonaistilanteesta.

Unessa aivot
eheyttävät

Nukkuessaan ihmisen ajatellaan olevan haavoittuva ja altis käsin kosketeltavan todellisuuden ulkopuolisille asioille. Unien kautta on mahdollisuus myös estottomampaan elämykseen, koska unet eivät taivu unennäkijän moraalisiin rajoituksiin.

Aivojen otsalohkot muuttavat toimintaansa unen ja valveen välillä. Unen muistaminen riippuu siitä, missä unen vaiheessa herää.

Unilla on vahva myyttinen ulottuvuus eri kulttuureissa, niin myös juutalais-kristillisessä perinteessä. Esimerkiksi Matteus kertoo evankeliumissaan, kuinka Jumala varoitti unessa tietäjiä palaamasta Herodeksen luo ja Paavali sai unessaan kehotuksen viedä evankeliumia Makedoniaan.

Sigmund Freudin tulkinta unien merkityksestä kieltämättä maallisti unennäön. Freudin mukaan unet ovat useimmiten toiveiden, joskus myös pelkojen toteutumia. Nämä tiedostamattomat toiveet ovat pohjimmaltaan enimmäkseen seksuaalisia.

– Erään hypoteesin mukaan unessa harjoitellaan uhkatilanteiden varalle. Erityisen tärkeää unennäkö on muistitoimintojen vuoksi. Oman ajatusmallini mukaan aivot järjestelevät unessa muistijälkiä niin kuin tietokoneen tiedostoja eheytetään. Unennäössä luetaan hajahavaintoja ja muistikuvia, yhdistellään niitä, pakataan ja siirrellään taka-alalle sellaisia, joita päivän aikana ei todennäköisesti tarvita, Olli Polo sanoo.

Lue koko juttu Sana-lehdestä.