Saatananpalvonta palasi otsikoihin

Suomen rikoshistorian merkillisimpiin tapauksiin kuuluva Ulvilan murha sai erikoisen käänteen, kun julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan rikokseen epäillään liittyvän saatananpalvontaa.

Tieto on herättänyt hämmennystä, sillä hovioikeuden ratkaistavaksi päätyvä rikos tehtiin jo vuonna 2006, mutta vasta nyt saatiin ensimmäisen kerran kuulla väite saatananpalvonnasta.

Lehtitietojen mukaan epäilyn miehensä murhasta syytetyn Anneli Auerin mahdollisesta saatananpalvonnan harjoittamisesta ovat herättäneet vuohenpääksi tulkittu piirros ja pistojäljet uhrin ruumiissa. Auerin lapset ovat lehtitietojen mukaan myös kertoneet eläinten uhraamisesta ja tuhkan ja veren käyttämisestä.

– On mahdoton sanoa, mistä tässä oikeastaan on kysymys. Motiivina saatananpalvonta on kaukaa haettu enkä ymmärrä, miten se voisi auttaa syyttäjän asiaa, sanoo University College Londonissa työskentelevä sosiologi Titus Hjelm, joka on väitöskirjassaan tutkinut saatananpalvonnan käsittelyä suomalaisessa mediassa.

Teologian tohtori, kirkkoherra Merja Hermonen sanoo niin ikään yllättyneensä Ulvilan murhan viimeisistä käänteistä.

– Jutun käsittely on kestänyt jo kuusi vuotta, mikä on epäinhimillistä kaikille asianosasille. Oikeuskäsittelyn venyessä pitää ottaa huomioon, että ihmisen muistiinkaan ei enää voi luottaa.

Hermonen sanoo uskovansa suomalaiseen oikeuslaitokseen, mutta pohtii julkisuuden osuutta osana oikeuskäsittelyä.

– Lasten ääntä halutaan kuulla yhä enemmän kirkossa ja muualla yhteiskunnassa. Lasten kuuleminen varsinkin jälkikäteen tällaisessa asiassa todistajina on kuitenkin historian valossa hyvin haastavaa, hän pohtii.

Lue koko juttu Sana-lehdestä.