Tähtikultin alku on elokuvateollisuudessa
26.1.2012
| Teksti: Markus Partanen
| Kuvat: Laurence Cendrowich – © 2011The Weinstein Company

Kansainvälisiin megatähtiin ja pienempiin valtakunnallisiin tai paikallisiin staroihin ei voi olla törmäämättä. Tähtiä on televisiossa, markettien lööppitelineissä, mainoksissa, arvostetuissa sanomalehdissä, radiossa, elokuvateattereissa...
Tähdet vyöryvät tajuntaamme mediakulttuurin kautta kaikkialta.
Mutta vaikka tähtikultti voi hyvin, ei sen historia ulotu kovin kauas. Peter von Baghin Tähtien kirjan mukaan tähteys on elänyt tuskin sataa vuotta.
Länsimainen tähtijärjestelmä syntyi oikeastaan vasta 1900-luvun ensi vuosikymmenillä, tarkemmin ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Synnyinkeskus oli Hollywood. Julkkiskultti lähti siis liikkeelle elokuvamaailmasta.
Aivan ensimmäiset elokuvanäyttelijät eivät olleet tähtiä. Yleisö ei tiennyt edes heidän nimiään, koska niitä ei elokuvissa kerrottu.
Tähtijärjestelmä sai alkunsa, kun näyttelijöiden nimet liitettiin elokuviin, ja niistä tuli myyntivaltteja. Elokuvia ryhdyttiin myymään elokuvatähdillä. Se oli samalla alkusysäys nykyisen julkkiskulttuurin muotoutumiselle.
Tähtien laskelmoitua
tuottamista
Von Baghin mukaan elokuvatähteydestä tuli elokuvastudiovetoisessa Hollywoodissa laskelmoitua markkinointitoimintaa.
Tähtiä tuotettiin. Tähdet olivat luomuksia, joiden julkisen kuvan sanelivat pitkälti studiot. Studioiden vallan murruttua tähtien asema parantui ja vahvistui merkittävästi.
Vähitellen tähtikultti kasvoi ja levisi elokuvamaailmasta muualle populaarikulttuuriin. Radion kautta tähdiksi nousi urheilijoita, kuten nyrkkeilijöitä ja baseballin pelaajia. 50-luvulla television läpimurron myötä tähdiksi alkoi kohota myös erilaisia tv-esiintyjiä, uutisankkureita ja juontajia.
Nyt tähtikultissa kimaltelee monenmoisia tekijöitä kirjailijoista ja näyttelijöistä kuninkaallisiin, elokuvaohjaajiin ja muusikoihin. 2000-luvulla ovat mukaan tulleet myös uudet tosi-tv-tähdet.
Tähdet eivät ole pelkästään palvottuja, heitä myös sumeilematta pilkataan.
Taustalla kaupunkilaisuus
ja uudet viestintävälineet
Tähtikultin synty ajoittuu yhteen modernin, kaupunkilaisen elämäntavan ja teknologian kehittymisen kanssa.
Yhdysvaltalainen professori Gary Laderman sanoo kirjassaan Sacred matters (New Press 2009), että tähtikultti sai pian syntymänsä jälkeen myös uskonnollisia piirteitä. Samaan aikaan, kun julkisessa elämässä loitonnuttiin perinteisestä uskonnollisuudesta, alkoi modernien viestintävälineiden kautta tulla ihmisten tietoisuuteen uusia hahmoja, joita alettiin jumaloida.
Syntyi aivan uusi ilmiö, nykyaikainen uskonnollisuuden muoto, jossa pyhä ja sekulaari kietoutuivat yhteen ennennäkemättömällä tavalla.
Globalisoitumisen ja amerikkalaisen kulttuuriviennin myötä tähtikultti on rantautunut miltei kaikkialle maailmaan. Ladermanin mukaan julkimokultti tarjoaakin hengellistä sisältöä ja merkitystä jo miljoonille ihmisille. Sen kulttuurista merkitystä ei voida kiistää.
Samalla kun tähtien palvonnan kultti elää rintarinnan perinteisten uskontojen kanssa, se myös haastaa niitä.
”[Tähtikultti] on todellinen uhka traditionaalisille uskonnoille”, Gary Laderman väittää.