Tytöt katoavat
18.8.2011
| Teksti: Hannu Nyman
Amerikkalainen toimittaja Mara Hvistendahl on hyvin huolissaan tytöistä. Ei heidän terveydestään, kohtelustaan eikä koulutuksestaan. Hvistendahl on huolissaan tyttöjen olemassaolosta.
– Länsimaiden teknologia ja vaikutusvalta on aiheuttanut suurta vahinkoa muualla maailmassa. Useimmiten tätä vahinkoa ei ole kyetty näkemään etukäteen, minkä vuoksi vuosikymmenien jälkeen näiden ongelmien arkkitehdit voivat vain pudistaa päätään ja sanoa ”emme me vain tienneet”, Hvistendahl sanoo.
Mara Hvistendahlin kirja Unnatural Selection: Choosing Boys Over Girls, and the Consequences of a World Full of Men on herättänyt laajaa keskustelua. Hänen pääteesinsä on, että länsimaiden 1960- ja 1970 -luvuilla kehitysmaihin lanseeraama syntyvyyden säännöstelyn ja ”väestöräjähdyksen” ajatus on johtanut siihen, että maailmasta on kadonnut 163 miljoonaa naista eli yhtä paljon kuin USA:ssa on naisia.
Suurin syy katoon on ollut raskauden seulonta ja sitä seurannut tyttöjen abortointi. Hvistendahl suuntaa syyttävän sormensa myös amerikkalaiseen abortti-politiikkaan ja ajatteluun, jota on viety muualle maailmaan.
Suhdeluku vääristyy
Sotien jälkeinen syntyvyyden kasvu etenkin kehittyvissä maissa alkoi näyttää maailman väkiluvun kannalta huolestuttavalta. Länsimaissa, eritoten USA:ssa herättiin huolehtimaan muiden asioista. Etenkin aasialaiset saatiin kokemaan syyllisyyttä väestön liikakasvusta.
Yhtenä seurauksena tästä on Kiinassa jo vuosikymmeniä jatkunut yhden lapsen politiikka. Merkittävin keino syntyvyyden säännöstelyssä ei suinkaan ole ollut valistus eikä ehkäisy, vaan sikiöiden abortointi – ja vieläpä eettisin perustein.
Pitkään Kiinassa asunut ja maan oloihin perehtynyt Mara Hvistendahl kiinnittää kirjassaan erityistä huomiota siihen, että sikiöseulonnan kehittyessä vanhemmat ovat tienneet syntyvän lapsen sukupuolen ja pitkään seuloneet pois nimenomaan tyttölapsia.
Kaikkialla maailmassa miesten ja naisten keskinäinen määrällinen suhde on lähes poikkeuksetta 104/106 poikaa 100 tyttöä kohti. Sikiöseulonnan ja yhden lapsen politiikan seurauksena Kiinassa on Hvistendahlin mukaan alueita, joissa suhdeluku on 120 poikaa 100 tyttöä kohti. Eräissä suurissa kaupungeissa suhdeluku on kohonnut poikien osalta jo yli 150 poikaan. Korkeita poikalukuja löytyy myös Azerbaizanista (115), Georgiasta (118) ja Armeniasta (120).