Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Unten mailla

20.11.2011
| Teksti: Kristiina Miettinen
| Kuvat: Elling Reitan: Intermezzo

Uniamme voi pitää taideteoksina, sillä joka yö luomme unessa sellaista, johon mielikuvituksemme ei päivätajunnassa yllä.
Unien tutkiminen ja selittäminen on aina kiinnostanut ihmisiä. Unta on verrattu elokuvaan, jossa unennäkijä itse on käsikirjoittaja, tuottaja, ohjaaja, pääosan esittäjä ja katsoja.

Unen valkokankaalla tunnelma on surrealistinen: unennäkijä voi lentää omin avuin valtameren yllä, tai painia karhun kanssa raitiovaunussa. Näyttämöt vaihtuvat äkisti, ja keskustelukumppanikin voi kesken kaiken muuttua toiseksi henkilöksi.

Unennäkijä ei kyseenalaista mitään, sillä aivot ovat tilassa, jossa looginen järki ei rajoita juonta ja tapahtumia. Unet eivät kuitenkaan ole kaoottisista tapahtumavirtaa, vaan unikertomus etenee vapaan assosioinnin menetelmällä.

Unessa aivot yhdistelevät luovasti kaikkea, mitä ihminen on elämänsä aikana kokenut ja oppinut. Jotkut tiedemiehet kertovat, miten tietty uni johti heidät ratkaisemaan ongelman, jonka kanssa he olivat vuosikausia kamppailleet.

Unitilaa on verrattu mielleyhtymägeneraattoriin, joka netin Googlen tavoin mahdollistaa nopean ja monipuolisen informaation hakemisen aivojen sokkeloista.

Uniamme voi pitää taideteoksina, sillä joka yö luomme unessa sellaista, johon mielikuvituksemme ei päivätajunnassa yllä.

Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman on kertonut siirtäneensä uniaan valkokankaalle. Salvador Dalin surrealistiset maalaukset ovat kuin suoraan unimaailmasta.

Vanhoin löydetty unien tulkintaopas lienee noin 3300 vuotta vanha egyptiläinen papyrukselle kirjoitettu. Jatkuvasti ilmestyy unisymbolikirjoja, jotka köykäisimmillään ovat horoskooppien tapaista ennustelua.

Psykologisen unitutkimuksen klassikko on Sigmund Freudin vuonna 1899 ilmestynyt Unien tulkinta. Freudin mukaan unet ovat alitajunnan lähettämiä symbolisia viestejä, joiden merkitys avautuu psykoanalyyttisen tulkinnan avulla.

Nykyiset psykoanalyysiin pohjaavat teoriat antavat unille ainakin kaksi tarkoitusta: unet ratkaiset uneksijan valvemaailman ongelmia sekä suojelevat hänen mielenterveyttään.

Modernin neurotieteen unitutkimukset taas sivuuttavat unien tarkoituksen ja pitävät niitä lähinnä aivojen toiminannan merkityksettömänä sivutuotteena. Mielenkiinto on siinä, millaisia mitattavia muutoksia aivoissa unen aikana tapahtuu.

Aivan oman evoluutiopsykologisen teoriansa unien tarkoituksesta esittää suomalainen tutkija Antti Revonsuo. Siinä unien vaaratilanteet ja muut painajaiset selitetään uhkasimulaattoriksi, joka auttaa ihmistä harjoittamaan selviytymistaitojaan. Tämä oli tarpeen esi-isillemme, jotka elivät vaarallista elämää.

Lue lisää unesta ja niiden tulkinnasta .

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin