Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Tiistai 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Usko edistää terveyttä

23.3.2011
| Teksti: Kaj Aalto
| Kuvat: Istockphoto


Tarkoituksen löytäminen auttaa ihmisiä pysymään terveenä. Nyky-yhteiskunta ei tue olemassaolon tarkoituksen löytämistä, vaan ihmiset ovat eksyksissä, väittää ruotsalainen tutkija.

Viime vuosina erityisesti Yhdysvalloissa on julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan uskonnollisuudella on myönteinen vaikutus terveyteen. Niiden mukaan uskonnollisilla ihmisillä on vähemmän sydänkohtauksia, he parantuvat nopeammin ja suhtautuvat elämän ala- ja ylämäkiin positiivisemmin kuin ihmiset keskimäärin.

Tarkoituksen löytämisellä on suora yhteys parempaan fyysiseen, sosiaalisen ja henkiseen terveyteen.Joidenkin tutkijoiden mukaan uskonnon positiivinen vaikutus terveyteen voidaan selittää fysiologisilla ja psykologisilla tekijöillä. Tällaisia ovat muun muassa ruokavalio, alkoholista ja tupakasta pidättäytyminen, positiivinen minäkuva, kokemus elämän tarkoituksellisuudesta ja sosiaalinen osallistuminen

Ruotsalainen tutkija Cecilia Melder julkaisi äskettäin väitöstutkimuksen, jonka mukaan tarkoituksen löytäminen auttaa ihmistä pysymään terveenä. Hän puhuu eksistentiaalisesta terveydestä , jolla tarkoitetaan merkityksen, toivon ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyvää yleiskattavaa tulkintaan olemassaolosta. Toisilla se on yhteydessä uskollisuuteen, toisilla esimerkiksi poliittiseen vakaumukseen.

– Jos ihmisellä ei ole vakaumusta, se johtaa pitkällä aikavälillä psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin. Eksistentiaalisella terveydellä taas on suora yhteys parempaan fyysiseen, sosiaalisen ja henkiseen terveyteen.

Tammikuussa uskontososiologisen väitöksensä esitellyt Melder toteaa, ettei monilla nykyihmisillä ei ole toimivaa uskonnollista tai muuta perustaa, mikä johtaa eksistentiaaliseen pahoinvointiin. Esimerkiksi Ruotsissa masentuneisuus, toivottomuus ja erilaiset kiputilat ovat yhä yleisempiä.

Cecilia Melder haastatteli tutkimukseensa luterilaisen seurakunnan jäseniä tukholmalaisessa lähiössä ja tutki heidän kokemustaan elämän tarkoituksesta ja teoista, jotka luovat merkitystä.

Monet tutkimukseen osallistuneista kertoivat, että lapsuudessaan heillä oli toimiva eksistentiaalinen terveys. He kääntyivät usein Jumalan puoleen, kun heillä oli ongelmia tai he satuttivat itsensä. He myös kokivat saavansa avun.

Aikuisena tilanne on muuttunut ja eksistentiaalinen terveydentila on huonompi. Siksi ruumiilliset ja psyykkiset sairaudet koetaan vaikeampina.




Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin