Käytännön tasolla tapahtuva lähimmäisen palveleminen nostaa aina mielialaa."
Torstai 23. helmikuuta. Nimipäivää viettää Aslak

Virtuaaliminää ehostetaan

19.1.2012
| Teksti: Markus Partanen

Sosiaalisesta mediasta on tullut uusi oman identiteetin rakentamisen areena.

 Sosiaalisen median käyttäjät tiedostavat luovansa median käytöllään identiteettiään, omakuvaansa, mikä näyttää tekevän heidät aiempaa tietoisemmiksi identiteettinsä rakentamisesta myös arkielämässä.

Näin arvioi digitaalisen kulttuurin tutkija Sari Östman Turun yliopistosta.

Ihmisen identiteetti, käsitys siitä, kuka minä olen, rakentuu muun muassa kasvatuksen ja elämänkokemusten myötä. Nykykäsityksen mukaan ihminen on myös itse oman identiteettinsä aktiivinen rakentaja.

– Suurin osa siitä, mitä teemme, määrittää myös sitä, keitä ja millaisia olemme. Sosiaalisessa mediassa ihmiset rakentavat identiteettiään suunnilleen samalla tavoin kuin missä tahansa muussakin ympäristössä: enimmäkseen ajattelematta ja tiedostamatta. Toki teemme myös tietoisia valintoja siinä, millaisina haluamme muiden silmissä näyttäytyä, Östman sanoo.

Toisin kuin kasvokkaisessa viestinnässä, pystyy käyttäjä sosiaalisessa mediassa hallitsemaan viestejään kokonaisvaltaisesti. Hän voi päättää itse mitä julkaisee tai jättää julkaisematta.

Östman kertoo, että hänen tutkimustaan varten haastattelemansa sosiaalisen median käyttäjät ovat korostaneet sitä, että yrittävät aina antaa sosiaalisessa mediassa itsestään ”fiksun kuvan”.

– Mitä se taas kenellekin tarkoittaa, vaihtelee: yksi haluaa, että hänen blogissaan kaikuu elämän ääni iloineen ja suruineen. Toinen taas välttää ehdottomasti kertomasta alkoholinkäytöstä tai esimerkiksi työttömyydestä.

– Sosiaalisessa mediassa halutaan sekä esittää että vahvistaa sitä puolta omasta identiteetistä, johon henkilö itse on tyytyväisin.

– Niitä puolia, joissa henkilö näkee kehittämisen varaa tai joista hän ei itsessään tykkää joko jätetään taka-alalle tai ironisoidaan, heitetään vitsiksi.

– Näin kevenee omakin käsitys itsestä – se kamala ominaisuus ei ehkä olekaan niin kamala, sen kanssa ehkä voi sittenkin elää ja jopa vähän hymyillä sille, Sari Östman näkee.



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin