Arkkityyppinen asento

Grunewaldin alttaritaulusta
Kumpikin uskonto, niinkuin uskonnoillla on tapana, kattaa koko elämän ja kaikki mahdolliset asennot.

Silti näitä uskontoja kuvataan yleisesti joillakin symbolisilla kuvilla. Keskeinen opetus ja sisältö on kuvattavissa esimerkiksi ristinpuulla ja opinpyörällä, mutta myös ihmisasennolla: Jeesus roikkuu ristillä kaikkensa antaneena ja Buddha istuu kaiken oivaltaneena. (Onhan islamillakin tyypillinen asentonsa, Mekkaan päin kumartava, Allahille alamainen muslimi. Mutta ei siitä nyt.)

Mieleni hakee asennoille merkityksiä. Yhden uskonnon ihanne on kaiken oivaltanut, tyyni ja ihmisiä myötätuntoisesti valaistukseen ohjaava, jälleensyntymän kahleista vapautunut ja täydelliseksi kehittynyt ihminen. Toisen uskonnon ihanne on ihmisten  ymmärtämättömyyden kantava kärsivä palvelija, joka antaa henkensä uhriksi tehtäväänsä toteuttaessaan.

Kristinuskoonkin kuuluu mietiskely. Valppaana istuminen ja kaikesta mielen liikkeestä tietoisena oleminen kuuluu myös kristinuskoon, mutta se ei ole viimeisin ihannne. Istuminen on väliaikaista, palveleva rakkaus ikuista, Oivallukset on saatava palveluksen käyttöön. Jumala on rakkaus ja tämä ominaisuus tarttuu hänen tuttuihinsa. Heistäkin tulee palvelijoita, ehkä jostakusta meistäkin, tahtomattamme, mikäli siiinä seurassa pysymme. Sinä seurassa, muuten, voi aika ajoin istua pitkään myös ihan hiljaa.

Pekka Y. Hiltunen