Ikkunanpesua

Tuttua on ja monesti todettua, että tänne tulleet ajattelevat aluksi, minä näiden mukana, että eikö täällä olekaan oikeita vessoja, reikiä lattioissa vaan, ja että eikö täältä saa oikeata ruokaa, eikö täällä oikeiden ihmisten näköistä porukkaa olekaan, puhuuko täällä kukaan mitään tolkkua kieltä. Oikeat vessat ja oikea ruoka on tietysti sitä, mikä omasta mielestäni on oikeata ja tuttua. Minä ja kokemukseni ovat minulle oikean elämän mitta: minä olen tie, totuus ja elämä.

Toisen kulttuurin vieraana kuitenkin pian ymmärtää, että toinen näkee toisin, toiselle asiat ovat toisin. Niin paljon kun tätä toisin olemista oppii hämmästelemään ja vaikkapa ihastelemaan, sen verran alkaa viihtyä toisin elävien seurassa ja ehkä kyseenalaistaa omaakin olemistaan, ainakin joiltakin osin. Joskus vaimonkin kanssa käy näin: hänelle asiat ovat toisin – sen hyväksyminen on paitsi avartavaa, parisuhteen jatkumisen kannalta myös välttämätöntä.

Kuusi välivuotta pois Thaimaasta oli tehnyt minulle tepposet. Ajattelin olevani jo koko lailla kahden kulttuurin kansalainen. En huomannut, että kuvani thai-kulttuurista oli yhä enemmän vain omassa päässäni. Tätä kuvaa saatoin myös muovata mieleni mukaan. Thaimaa on minulle itse ja omaan päähäni luoma kuva, ja minä sen asiantuntija.

Onhan tämä toki tuttua: kun kuuntelee eri ihmisten matkakertomuksia ja vertaa heidän kokemuksiaan omiinsa, tuntuu, että ihmiset ovat käyneet aivan eri paikoissa, missä itse on käynyt. Kullakin on kuvansa.

Kullakin on ikioma Ylistaronsa, Pariisinsa ja Thaimaansa. Maailman paikat ovat aivan liian suuria, että kukaan voisi hallita niitä kokonaan: on muodostettava hallittavampia kuvia – omaan päähänsä.

Syntyy havainto: yhdelle asiat ovat näin, toiselle noin, minulle näin. Siitä seuraa kysymys: eivätkö asiat sitten olekaan jollakin tietyllä tavalla. Miten asiat oikeasti ovat? Onko vain ihmisten eri näkemyksiä asioista?

Jeesus sanoi olevansa Tie, Totuus ja Elämä. Harmillista tässä on se, että hän syrjäyttää minun käsitykseni siitä, mikä on oikea vessa, mikä on paras tapa päästä haluttuun päämäärään ja mikä on asioiden varsinainen tila. Minun on suostuttava kuuntelemaan. Kun on jaksanut nöyrtyä, se on kivaakin – avartavaa, niin kuin joskus vaimonkin kanssa.

Elämä tarjoaa kaiken aikaa ja kovasti tilanteita katsoa toisen maailmaan, matkalla on useita ikkunoita. Parhaillaan voi saada yhden ikkunan kerrallaan puhtaaksi; Ai, asian voi nähdä noinkin.

On jatkettava Ikkunoiden pesua.

Pekka Yrjänä Hiltunen

Bangkok 14.3.2007 illalla kahdeksan ja yhdeksän välillä