Torstaina 12.4.2007
Kävimme norjalais- ja suomalaisporukalla opintoretkellä Dhammakayassa, megalomaanisessa, ylen siistissä buddhalaisessa keskuksessa Bangkokin pohjoislaidalla 31.3.2007.
Alue on noin puolet vasta-avatun Bangkokin Suwarnaphumin lentokentän alueesta. Siellä on mietiskelyhalli, johon mahtuu istumaan miljoonaa mietiskelijää. Halliin mahtuisi useita jalkapallokenttiä. Sen alla on yhtä huikea parkkihalli. Lisää rakennetaan. On neljä UFO:n näköistä temppelirakennusta, joista yksi on omistettu Dhammakayan johtajan yksityiselle mietiskelylle, toinen sille pitkälle kehittyneiden joukolle, joka jo näkee todellisuuden niin kuin se on. Muut muille.
Temppeleiden kattoja koristaa yli miljoona pientä kullattua Buddhan patsasta. Yksi patsas maksaa 348 . Temppelille lahjoittaminen on ansiokkaampaa kuin suora hyväntekeminen.
Temppelirakennukset selitetään muun muassa rauhan symboleiksi. Keskeltä löytynyt rauha levittäytyy tasaisesti kaikkialle maailmaan. Liikkeen tunnusmerkki onkin yksinkertainen mietsikelytekniikka. Dhammakaya tarkoittaa Buddhan kosmista ruumista, joka löytyy meistä kaikista, vaikka kaikki eivät yhteyttä koekaan. Yhteys muodostuu mietiskellen, kun ihminen visualisoi kaksi sormenleveyttä napaansa korkeammalle ruumiin keskikohtaan kristallin. Tekniikka on sinällään neutraali. Uskonnolliseksi sen tekee kuvaus, tavoite ja tulkinta: yhteys sisäiseen Buddhaan.
Uskonnollista suoritusta ihaillaan ja sille rakennetaan pagodeja. Ryhmällemme luennoinut amerikkalainen Richard sanoi, että on etuoikeus olla sellaisen harjoittajan seurassa, joka on oppinut harjoittamaan ja hallitsemaan mieltään. Totta, sellainen on harvinaista: tavallisesti mieleni hajoaa kuin tarkkailuluokka luontoretkellä.
Gary Stretch, Alexander-elokuvan sankari on yksi Dhammakaya-uskova. Samoin Howard McCrary, tunnetuksi mainostettu jazz-muusikko on saanut sijansa Dhammakayan nettisivulla. Hän oli kuullut sisäisen enneäänen: "Howard! In the future, you will be an Instrument to World Peace". "Howard, tulevaisuudessa sinusta tulee maailmanrauhan työväline!"
Broshyyrin mukaan 2005 Thaimaassa oli 28 paikallista keskusta. Ensimmäinen kansainvälinen avaus oli, missäs muualla kuin Kaliforniassa. Nykyisin keskuksia on jo Australiassa, Uudessa Seelannissa, Isossa Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Bahrainissa, Dubaissa, Abu Dhabissa, Israelissa, Qatarissa, Hongkongissa, Japanissa, Singaporessa, Malesiassa, Taiwanissa, Italiassa, Etyelä-Afrikassa. Yhteensä kansainvälisiä keskuksia on jo yli 40.
Pääsiäisviikolla kuuntelimme kotona Raamatun kuvauksia kuolleista nousseen Jeesuksen ilmestymisistä opetuslapsilleen ja häntä seuranneille naisillle. Ylösnousemusviikon tunteet ovat kaikkea muuta kuin tyyniä ja seesteisiä. Ihmistoiminta oli päätöntä juoksentelua paikasta toiseen. Naiset pelkäsivät, ja olivat samalla riemuissaan. Maria oli poissa tolaltaan - enkelinäky meni häneltä ohi huomaamatta ja Jeesusta hän luuli puutarhuriksi. On syleilyä, tarrautumisen kieltämistä, säikkymistä, järkyttymistä, murhetta, itkua, ymmärtämättömyyttä, epäuskoa, sydämen kovuutta, pelästymistä, tietämättömyyttä siitä, mitä tulisi uskoa, sydänten paloa ja palvontaa.
Inhimillinen tunne ja mielenhallinta ei näytä olevan oikea apparaatti ylösnousemusta todistamaan. Ylösnousemus ylittää ja ohittaa inhimillisen. Uskomme poukkoilee, vapisee ja haparoi. Jumala on vakaa, omalla tavoittamattomalla tavallaan, me saamme olla ihmisiä ja uskoa näin. Helpotus!
Pekka Y. Hiltunen 12.4.2007, Bangkok
(Tämän jutun lyhyempi versio on SANA-lehdessä huhtikuun 2007 puolenvälin numerossa Kirjeitä maailmalta kolumnina.)