Edessä hitaan kasvun aika

Turun kaupungin uuden komean kirjastotalon ovet käyvät tiuhaan. Alakerran lehtienlukusali on sisustettu pehmein keltaisin nojatuolein, ja ikkunaseinän viereen on koottu tyylikkäitä puisia pöytäryhmiä. Tila on suuri ja täynnä väkeä. Vielä ehtisi lukea lehteä ennen haastattelua, mutta vapaata paikkaa ei löydy. Miten lehtienlukusali voi olla näin täynnä virka-aikaan keskellä viikkoa?

Lounais-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi saapuu haastatteluun etuajassa. Löydämme vapaan pöydän kirjaston kahvilasta.

Pian käy ilmi, että Viitaniemi on varsinainen tietopankki. Hänen väitöskirjansa sai vuoden parhaan väitöskirjan palkinnon Birchanin yliopistossa Madridissa viisi vuotta sitten. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa siitä, kuinka informaatioteknologia muuttaa ihmisten arjen. Tohtori pitää myös yleisöluentoja taloudesta.

Milloin tiesitte, että edessä on vuosisadan pahimpiin kuuluva talouskriisi? Viitaniemi ottaa esiin kaksi asiaa.

– Istuin viitisen vuotta sitten taksissa Lontoossa, kun kuski kertoi tekevänsä bisnestä asunnoilla. Jos asuntokeinottelu on näin laajalle levinnyt liikemuoto, ei se voi kovin reaalista olla, ajattelin.

Toinen merkki liittyy oman sijoitussalkun myymiseen lokakuussa 2007.

– Päätös oli hyvä, koska seuraavana vuonna pörssit tulivat rajusti alas.


Perussyy moraalissa

Vesa Viitaniemen mielestä Yhdysvaltojen taloutta runnelleen finanssikriisin perussyy oli moraalissa. Rakennettiin liian kalliita asuntoja, luottoekspansio nosti hinnat ylös ja varattomat ostivat asuntoja. Asuntomarkkinoilla hääräsivät kauppamiehet, joiden toimintaa ei valvottu.

– Finanssikriisi on vaarallisempi kuin tavallinen lama, joka voi syntyä esimerkiksi investointikysynnän heikentyessä. Finanssikriisi säteilee laajasti, koska pankkitalous on talouden verenkiertosysteemi.

Kriisiä hoidettiin kovin lääkkein. Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit laskivat jyrkästi korkotasoa ja pumppasivat rahaa markkinoille. Pankit saivat tukea, jotta saatiin pidettyä yllä luottamus markkinatalouteen.

Lääkkeet tehosivat. Pankkien välinen luottamus palautui, samoin kuin ihmisten usko pankkijärjestelmään. Pelättyä talletuspakoa ei tapahtunut.

– Kriisi olisi ollut ehkäistävissä, jos keskuspankit olisivat ajoissa säädelleet rahaa markkinoilla ja pitäneet korot tarpeeksi korkeina.

Globaali talouskriisi saavutti nopeasti Suomen, vaikkei niin aluksi uskottu ja pankkikriisi uhkasi meilläkin. Viennin ja samalla teollisuustuotannon määrät laskivat nopeasti.

– Viime vuonna oltiin syvässä lamassa. Miesmuistiin ei ole eletty tällaista vuotta, jolloin BKT olisi laskenut niin rajusti. Luku tippui alustavan arvion mukaan 7,5 prosenttia.

– Vasta tänä vuonna koemme, mitä lama merkitsee tavalliselle ihmiselle. Esimerkiksi työttömyysluvut nousevat nykyisestä yhdeksästä prosentista jopa 13-14 prosenttiin.


Monisivuiset rästilistat

Pankeissa taantuma näkyy laina-asioiden uudelleenjärjestelyinä. Lainojen määrät ja volyymit ovat pudonneet.

– Olin pankissa töissä jo 90-luvun laman aikaan. Silloin rästilistat olivat monisivuisia. Työssä piti ratkaista velkaongelmia, mutta huomioida myös inhimillisyys. Suurin osa ymmärsi, ettei ongelmia hoideta velkamäärää lisäämällä. Ylivelkaantumista helpotetaan asettamalla velkamäärä velanhoitokykyä vastaavalle tasolle. Silloin on luovuttava jostakin, autosta tai kesämökistä. Yhteistyössä näitä asioita mietimme ja saimme jopa kiitoksia.

– Muistan kuinka riemuitsimme Turun telakan tilauksista ja Nokian noususta. Jos nyt saataisiin sata kasvuyritystä Nokian tilalle, nousu voisi alkaa. En usko, että Nokian kaltaista menestystarinaa nyt tulee.

Viime taantuma kesti lähes viisi vuotta, ja lamavuosina hukatut työpaikat saatiin takaisin vasta lähempänä vuosituhannen vaihdetta. Edellisen laman jälkeen tuli nopea nousu, kun vienti alkoi vetää. Samaa ei ole tänään odotettavissa, koska lama on maailmanlaajuinen.

– Siirrymme hitaan kasvun aikaan. Meillä tulee olemaan pitkään korkea työttömyys, koska vienti on aiempaa vähäisempää. Vielä pari vuotta sitten kesällä puhuttiin sadoista tuhansista vierastyöläisistä, mutta nyt ne puheet voi unohtaa.

– Japanin lama alkoi 90-luvulla, ja se kesti noin 15 vuotta. Tällainen kehitys voi olla myös Euroopan uhkakuva.

Nykyinen lama poikkeaa Viitaniemen mukaan edellisistä siinä, että se koetaan ensimmäistä kertaa internetin aikakaudella. Tällä tarkoitetaan tiedonkäsittelyn ja informaation prosessoinnin vallankumousta, johon liittyy myös palveluiden digitalisoituminen ja teollistuminen.

Internet on myös hävittänyt paljon työpaikkoja.

– Ja on vaikea luoda uusia työpaikkoja, kun niitä ei enää synny perinteisillä aloilla.

Pankkisektorilla oli ennen 54 000 , nyt enää noin 30 000. Työpaikkoja on hävinnyt myös media-, hallinto- ja koulutusaloilta.

– Hyvää internetissä on se, että monet palvelut ovat edullisia tai ilmaisia. Asiakkaiden maksaessa laskunsa verkon avulla pankkien ei tarvitse ylläpitää laajaa konttoriverkostoa. Tämä vaikuttaa palvelujen hintoihin. Pankkien marginaalit puolittuivat viidestä prosentista 2,5 prosenttiin siirryttäessä 2000-luvulle.


Vähemmällä ja tehokkaammin

Vesa Viitaniemi on seurannut työssään uutta jobless growth -ilmiötä, eli kasvua ilman uusia työpaikkoja.

– Modernit yhteiskunnat ovat kehittyneet kautta historian suuntaan, jossa etsitään keinoja tehdä tehokkaammin, nopeammin ja vähemmällä energialla. Maatalous on automatisoitu, samoin tehtaat. Palvelusektorikin teollistuu tehtäviä automatisoimalla.

Onneksi Suomessa automatisoituminen menee lähes käsi kädessä eläköitymisen kanssa. Noin 150 000 ihmistä jää tällä vuosikymmenellä eläkkeelle palvelusektorilta, ja saman verran lienee palvelujen teollistumisen vähentävä vaikutus.

Tulevaisuudessa työtä pitää oppia jakamaan.

– On päästävä ajattelusta, että työpäivä kestää kahdeksan tuntia ja työviikko viisi päivää. Pitää luoda mahdollisuudet joustavaan osa-aikaiseen työhön. Työtä riittää kaikille, jos se jaetaan.

Taloustieteen tohtori on kaikesta huolimatta toiveikas.

– Ihminen on kekseliäs. Tulee luoda uusia ammatteja. Ei kymmenen vuotta sitten ollut personaltrainereita tai webmastereita. Pitää olla joustava ja päivittää osaamistaan.

– Jos lamassa on jotain positiivista niin se, että vanhoja toimintatapoja muutetaan. Laman jälkeen muutoksia voi olla myös ihmisten moraalissa.

– Ekologisuus on nouseva trendi, ja se luo uusia innovaatioita

Ihminen ei opi virheistään, kun on kyse rahasta. Lamoista ei taideta päästä tulevaisuudessakaan.

– Talouden taantumia on aina ollut, eikä niistä päästä lopullisesti eroon. Kun on ollut liian kova kasvu, talous vetää henkeä, mennään vähän taaksepäin ja haetaan oikea taso.

– Meihin on jotenkin sisäänrakennettu usko ikuiseen kasvuun. Tietyin väliajoin ahneus lisääntyy. Lama tulee aika ajoin, ja globaalissa taloudessa se on aina jossain.

– Lamalta voi suojautua, kun välttää ylivelkaantumista, laittaa hyvinä vuosina rahaa säästöön ja opettelee uusia työelämän valmiuksia.


Saarnastuolin korkeat portaat

Ennen kuin sovittu haastattelu päättyy, puhutaan vielä uravalinnasta. Viitaniemi kertoo, ettei pojankoltiaisena haaveillut talousasiantuntijan urasta vaan papin työstä.

– Pienen pojan pappeushaaveet tyssäsivät siihen, että pelkäsin saarnastuolin korkeita portaita, hän naurahtaa.

– Sukulaisia työskenteli pankkialalla. Katsoin kerran sedän autossa hänen työpapereitaan. Ajattelin, etten ainakaan tuollaista tylsää paperihommaa ala tekemään. Mutta meillä jokaisella on oma polku, jonka kukin löytää. Ajattelen työtäni auttamistehtävänä.

Vesa Viitaniemi kutsuttiin vuosi sitten Suomen Liikemiesten Lähetysliiton hallitukseen. Liiton 90 -vuotisjuhlamessua vietettiin puolitoista kuukautta sitten Turun Mikaelinkirkossa. Juhlakokous on ensi torstaina Turussa.

– Liitolla on hieno viesti. Tällaisista asioista puhutaan aivan liian vähän liike-elämässä. Ajatukset saattavat mennä liiaksi maalliseen mammonaan, kun rahan kanssa työskentelee. Rinnalle tarvitaan hyviä ajatuksia, jotta teoistakin tulisi hyviä.

Haastattelun päätyttyä katsahdan ympärilleni. Kahvila on tyhjentynyt lounastajista, jotka ovat rientäneet takaisin töihin. Lehtienlukusali on edelleen yhtä täynnä.

Teksti Sari Tikkanen
Kuva Jussi Vierimaa