Etsitään hyvää elämää

Neuvontaopin emeritusprofessori saapuu mietteliään näköisenä sisään Helsingin yliopiston pyöröovista. Hänestä aistii haikeaa lempilapsesta luopumisen tuntoa.

Harri Westermarck, 68, veti Porthanian suurimmassa salissa vuosikymmenten ajan – viime kevääseen saakka – suosittuja Studia Generalia -luentosarjoja. Iltoihin kuului kaksi luentoa ja Westermarckin johtama keskustelu.

Luennoitsijoina toimivat lähinnä tutkijat, mutta onpa joukossa ollut kolme Suomen presidenttiäkin ja useita ulkomaisia johtajia, kuten Dalai Lama. Päätarkoituksena on valottaa mielenkiintoisia ilmiöitä monitieteellisesti ja uusimman tutkimustiedon pohjalta muillekin kuin akateemiselle väelle.

Westermarck törmää Porthanian aulassa tuttuun vahtimestariin Jari Sevälään, joka luonnehtii luentoja kansantajuisiksi. Yli puolet kuulijoista on ”tavallisia ihmisiä”.

Sanalle ”sivistys” annetaan usein elitistinen leima. Studia Generalian eetoksen sisäistänyt Sevälä sen sijaan määrittelee, että ”sivistys on elinikäistä oppimista”. Itsensä sivistäminen on hyödyllistä kaikille koulutustaustasta riippumatta.

Harri Westermarck myhäilee määritelmälle tyytyväisenä.


Sivistynyt ihminen
näkee ison kuvan

Westermarckin viimeisen luentosarjan aiheena oli Hyvää elämää etsimässä.

– On mielenkiintoista ja toisaalta surullistakin, että me usein vasta vanhempana alamme miettiä, mitä hyvä elämä on, hän kommentoi.

Harri Westermarck luennoi 28 vuotta vetämissään illoissa itse ensimmäistä kertaa vasta viimeisellä luennolla. Porthanian sali oli niin täynnä, että kuulijoita käännytettiin viereiseen saliin seuraamaan luentoa videolta. Hänen aiheenaan oli Sivistyksen voima.

– Sivistynyt ihminen osaa katsoa eteen, taakse ja sivulle. Hän ymmärtää niin sanotun ison kuvan, johon oman toimintansa liittää, Westermarck kiteyttää.

Kokonaisuuksien hahmottamisen kyky auttaa löytämään hyvän ja mielekkään elämän sekä saavuttamaan omalle elämälle asetettuja tavoitteita.

Emeritus professori pudistelee päätään kuvaillessaan ”sivistysyliopistoonkin” pesiytynyttä tehokkuusideologiaa. Yhteiskunnan ja työelämän paine patistelee opiskelijoita valmistumaan mahdollisimman nopeasti ja keskittymään tiukassa tutkintoputkessaan vain omaan tarkasti rajattuun erityisalaansa.

– Kapea-alainen opiskelija osaa katsoa vain nykyisyyteen ja ehkä vähän eteenpäin, mutta ei ymmärrä historiaa eikä sitä isoa kuvaa. Korkeasti koulutettu ihminenkään ei välttämättä ymmärrä asiayhteyksiä oman alansa ulkopuolelta.

– Maailma on niin monimutkainen, että opiskelijoita tulisi valmentaa miettimään monia näkökulmia ja lähestymään asioita monitieteellisesti, Harri Westermarck huolehtii.


Toisen jalan täytyy
olla muualla

Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja avarakatseisuutta. Voidaan puhua opillisesta ja muodollisesta sivistyksestä tai yleissivistyksestä, mutta ennen kaikkea kyse on ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä – sydämen sivistyksestä.

– Sivistyksen uskonnollisena ideana on, miten ihminen kehittyy Jumalan kuvaksi. Tämä tapahtuu siten, että jokainen noudattaa syntymässä saamiensa lahjojen kutsumusta, Westermarck selittää.

Hengellisessä mielessä ehkä puhuttelevin Studia Generalian hetki koettiin syksyllä 1994, kun aiheena oli Ihmiselämän rajat. Estonia-alus oli uponnut edellisenä yönä. Luentosalillinen yhtyi veisaamaan virttä Maa on niin kaunis.

Harri Westermarck on pyytänyt myös monia teologeja popularisoimaan uskonnollisia kysymyksiä. Hän luonnehtii muun muassa useita kertoja luennoinutta arkkipiispa Jukka Paarmaa ”erinomaisen selkeäksi ja mainioksi” puhujaksi.

– Kirkon toimijoille on tärkeää erilaisten kulttuurien ja ihmisten jokapäiväisen elämän ymmärtäminen, jotta he kykenevät osallistumaan kunnolla niihin liittyviin keskusteluihin.

– Toisen jalan täytyy olla tukevasti ihmisten joukossa, mutta toisen jalan täytyy olla kuitenkin muualla, neuvontaopin professori vinkkaa.


Lue lisää Harri Westermarckin ajatuksia hyvästä elämästä ja sivistyksestä 19.8. ilmestyvästä Sanasta