Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Keskiviikko 23. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lyydia, Lyyli, Lydia

Kävellessä sydän oli raollaan

21.7.2011
| Teksti: Teemu Holmi
| Kuvat: Teemu Holmi



Helsingin Sörkan kurvissa ottaa vastaan iloisena hymyilevä Sininauhasäätiön tuore toimitusjohtaja Satu Taiveaho. Kahdeksan vuotta Arkadianmäellä sai riittää, eikä naista enää kevään eduskuntavaaleissa nähty. Siirtymäriittinä hän teki pyhiinvaelluksen Santiago de Compostelaan.

– Olen tosi onnellinen, että olen saanut olla vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Kaikki se kokemus on kullanarvoista, ja olen ollut etuoikeutettukin, mutta aikansa kutakin. Kansanedustajan työ ei ole ikinä ollut minulle se yksi ja ainoa, jota haluaisin tehdä iät ja ajat, Satu Taiveaho toteaa.

Taiveaho halusi päästä takaisin sosiaalialan käytännön työhön, lähemmäksi konkreettisempaa ihmisten auttamista ja tukemista. Myös oma elämä oli ratkaisevassa asemassa: kahden kansanedustajan perheen arjen pyörittäminen on hankalaa mahdottomien aikataulujen takia.

– Tuli ristiriidan tunne, kun kaikkein tärkeimmille asioille, läheisilleni, ei ollut niin paljoa aikaa kuin haluaisin.

Nyt on aikaa, ja siitä Taiveaho on ihanan ihmeissään. Voi iltaisin pyöräillä ja rullaluistella, voi viettää viikonloppuja mökillä!

– Jaksan päivästä toiseen ihmetellä ja nauttia tavallisemmasta elämästä. Olen ollut yhtä hymyä, enkä ole katunut päivääkään, hän heläyttää intoa hehkuen.

Elämä aviomiehen, kansanedustaja Antti Kaikkosen, kanssa Tuusulan Kellokoskella kuulostaa mukavalta. Seurana ovat kissat, koira ja hevonen sekä usein illanistujaisissa ja juhlissa ystävät. Lapsettomuus ei ole enää harmitus, vaikka äidinvaistovietti onkin vahva. Pariskunnalla on adoptioprosessi vireillä.

Asunnottomien
äänitorveksi

Muutos hienojen salien hyvin pukeutuvien ihmisten seurasta asunnottomuutta vastaan taistelevaan säätiöön on suuri. Kansanedustajanakin Satu Taiveaho tosin pysyi ajan tasalla heikoimmassa asemassa olevien tilanteesta. Hän vieraili työpaikoilla ja sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköissä ja tapasi kansalaisia turuilla ja toreilla sekä kuunteli alan asiantuntijoita.

Uusi työ Sininauhasäätiössä inspiroi, ja alussa on ollut kiireitä kohtuumäärin.

Kristilliset periaatteet liittyvät vahvasti Sininauhasäätiön toimintaan. Julkisen sektorin lisäksi tiivistä yhteistyötä on kristillisten järjestöjen kanssa. Sininauhasäätiö toteuttaa asuntoja ja tukipalveluita asunnottomille. Kaupungit ostavat palveluita ja valitsevat asukkaat.

– Tätä toimintaa haluan olla edistämässä ja vaikuttamassa asioihin, jotta näiden ihmisten ääni kuuluisi vähän paremmin. Haluan olla heidän äänitorvensa.

Asiakasryhmän elämäntilanteet ovat risaisen haastavia: asunnottomuutta, päihde- ja mielenterveysongelmia ja monenlaista osattomuutta. Nykyään asunnon saa, vaikka päihteistä ei eroon olisi päässytkään.

– Ihmisarvoisen elämän edellytykset kuuluvat jokaiselle. Kun vähänkään syntyy tahtoa ja kykyä päästä irti päihteistä, tuemme siinä ja ohjaamme palveluiden piiriin.

Pyhiinvaelluksella
ilo vahvistui

Uuden työn myötä Taiveaho on päättänyt vetäytyä julkisuuden kärjeltä mahdollisimman kauas.

– On niin vapauttavaa, kun voin itse valita minkä verran olen julkisuudessa ja minkälaisten lehtien kanssa teen yhteistyötä. Julkisuus antaa paljon, mutta kyllä se kuluttaakin. Se on yksi syy, miksi hakeuduin pois kansanedustajan tehtävästä.

Siirtymään tarvitaan riitti. Sopiva sellainen oli äidin unelma, pyhiinvaellus maailman kristittyjen suosituimpaan kohteeseen Santiago de Compostelaan Luoteis-Espanjassa. Taiveahot talsivat huhtikuun loppupuoliskolla osan 800 kilometriä pitkää ”ranskalaista reittiä” kerryttäen matkaansa 220 kilometriä kymmenessä päivässä Ponferradasta perille.



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin