Ilkka Wiio oli 8 vuotta pahamaineisessa lahkossa. – Fundamentalistinen uskonnollinen insinööriajattelu perustuu siihen tekniikan tyyliin, että on yksi ehdoton totuus, jonka Johtaja tietää, ja muiden on seurattava sitä, Wiio toteaa.
Puunjalostusinsinööri Tapani Koivuniemen (s. 1960) johtama kieroutunut kristillinen uskonlahko on suistanut monen mielenterveyden raiteiltaan.
Jo vuonna 1997 kun tein lahkosta jutun (Maitobaari tuottaa uskonnon uhreja, Kirkko ja kaupunki, 26.11. 1997), kymmeniä lahkosta irti päässeitä ihmisiä oli vakavassa terapian tarpeessa. He olivat vasta alkua.
Myöskään Ilkka Wiio, 41, ei päässyt helpolla irti Koivuniemen kultista, johon hän kuului vuosina 1988–1996.
Wiio on antanut mediassa rohkeasti kasvot lahkon uhreille. Erityisen tärkeä ja vaarallista uskonliikettä valaiseva artikkeli ilmestyi Helsingin Sanomain Kuukausiliitteessä joulukuussa (Anu Nousiainen: Valitut).
Kuvaavaa lahkon logiikalle on se, että totuuden mieleisekseen määrittelemään tottunut Tapani Koivuniemi väitti esiin tulleita tosiasioita valheeksi yrityksensä nettisivuilla. Kukaan gurun tahdon alle alistuneen kultin suljetusta sisäpiiristä ei rohjennut lausua poikkipuolista sanaa.
– Tapani teki minun sitouttamiseni kannalta yhden ratkaisevan virheen. Hän korosti aina, että luterilainen kirkko on pelkkä farisealainen uskonnollinen laitos, jossa ei ole mitään henkeä.
– Minulla oli kuitenkin nuoruuden kokemus seurakunnasta, jonka toiminta oli hyvää ja hengellisesti antoisaa. Siksi nämä madonluvut eivät menneet täysin läpi, Ilkka Wiio pohtii.
Forssassa tätä nykyä työskentelevä seurakuntapastori selvittää analyyttiseen ja rauhalliseen tyyliinsä, kuinka hän joutui Koivuniemen kultin uskonnolliseen aivopesuun.
Uskonnon uhreja ei saa syyllistää, Ilkka Wiio korostaa. Kukapa kirkasotsaisista ja antaumuksellisesti uskoon suhtautuneista nuorista olisi osannut alun yhteisen innostuksen aikana profetoida, mitä vuosien saatossa tuleman pitää?
– Minulle vaikeinta irrottautumisessa oli vanhoista ystävistä luopuminen. Salakavalinta tällaisessa uskonyhteisössä onkin se, että siellä on paljon mukavia ihmisiä, jotka ovat kauhean kiinnostuneita juuri sinusta.
– Heidän takiaan olet valmis luopumaan monesta periaatteestasi, valmis hyväksymään ja kestämään kaikenlaista, sillä harvalla on sellaista sosiaalista verkostoa omasta takaa, Ilkka Wiio varoittaa.