Uusi voima nousee

Glow on Kotiryhmäverkoston nuorten aikuisten toimintaa ja Glow-ilta yksi sen toiminnan muodoista. Kotiryhmäverkosto taas on hengellinen yhteisö, jonka elämässä ylistyksellä on keskeinen sija.

Verkostolaisten tapaan myös Glow'n kävijät kokoontuvat ylistämään ja rukoilemaan yhdessä niin kirkon kuin kodinkin seinien sisäpuolelle. Yhteisten iltojen lisäksi tärkeitä ovat pienryhmät eli solut.

Paistaa, hohtaa, hehkua – näin lukee sanakirjassa glow'n kohdalla. Let it glow, anna elämän hehkua, kehottavat Glow'n verkkosivut. Yhteisön tehtävä perustuu sekin hehkumiseen: ”Pyrimme vastaanottamaan Jumalan rakkautta ja heijastamaan sitä eteenpäin.” Halpa stereotypia elämälle ja hauskanpidolle vieraista totisista kristityistä saa huutia.




Otso Kaijaluoto ja Nora Tirkkonen näyttävät ottavan elämänilon äärimmäisen vakavasti: haastatteluhetki täyttyy toistuvista, runsaista naurumyräköistä. Aktiivisina, pitkäaikaisina glowlaisina heidän voi jo katsoa kuuluvan kalustoon.

Molemmat alkoivat opintojensa alkuvaiheessa kaipailla uutta seurakuntayhteisöä. Nora oli kulkenut aikaisemmin karismaattisissa yhteisöissä, Otson tausta taas on vapaaseurakunnassa.

– Halusin jotenkin laimentaa karismaattisuutta, Otso määrittelee etsintänsä lähtökohdan.

Kun Glow löytyi, siitä tuli hänelle heti koti.

– En ole kyllä seurakuntasurffaillut yhtään! hän sanoo.

Myös Nora on jättänyt suuremmat surffailut:

– Glow'n nettisivuilla sanottiin, että saa jäädä takariviin istumaan, jos haluaa. Se viehätti minua.

Suomen kieltä opiskeleva Nora ei kuitenkaan jäänyt takariviin vaan päätyi pian osaksi Glow'n tekijäporukkaa.

– Aluksi olin keittiössä, mutta tajusin, ettei se todellakaan ole ominta aluettani.

Nykyisin Nora on tekemässä Glow-iltojen musiikkia milloin missäkin roolissa. Tällä kertaa hän laulaa. Otso kiertää kamera kädessä dokumentoimassa iltaa. Välillä musiikkitieteen opiskelija tarttuu bassoon tai pitää puheita.




Otso ja Nora todistavat kuin yhdestä suusta, että Glow'n kynnys on matala.

– Ei ole mitään me-muut -jakoa. Ihmiset eivät ole klikkiytyneitä, Nora toteaa.

Yhteisö on pieni ja kodikas. Stadionien megahallelujat ovat kaukana. Pienuus myös tarkoittaa sitä, että jokaisella on kortensa kekoon kannettavana. Koko toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin.

– Jos meno ei miellytä, tee ite paremmin, Nora ja Otso kiteyttävät.

Yhteisöllä ei ole selkeää johtajaa, organisaatio joustaa ja kaikki saavat pitää puheita.

– Puheissakin on joku pointti – siitä huolimatta, että ne ovat maallikkojen pitämiä, Otso toteaa. Osa puhujista tosin opiskelee teologiaa, toiset taas ovat keskivertomaallikkoa kiinnostuneempia teologisista kysymyksistä.

Nora ja Otso arvioivat Glow'n meiningin ennen kaikkea keskustelevaksi.

– Usein opiskelijat ovat oikeastaan vasta heränneet kriittiseen ajatteluun. Se ei sovi kauhean hyvin yhteen autoritäärisen julistamisen kanssa, Otso pohtii.




Bändi lopettaa, kädet laskeutuvat ja Tuomas Luoma astuu estradille. Luvassa on puhetta aikuisesta uskosta, jonka tuntomerkkejä Tuomas on jäljittänyt. ”Ja asiat eivät sitten ole niin yksinkertaisia kuin tässä sanon”, hän huomauttaa.

Jumala haluaa olla läsnä aikuistumisessa. Se tuntuu tulevan selväksi illan aikana. ”Jumalan valtakunta vaikuttaa ihan kaikkeen”, Tuomas teroittaa. Viesti uppoaa jonnekin T-paitojen ja huppareiden sisään.

Armon kokemusta, uuden suunnan etsimistä, lähimmäisten tarpeista huolehtimista, Jumalan tuntemista, epäuskon sietämistä - niistä on aikuinen usko Tuomaksen mukaan tehty.