Vallankumous sielun linnassa

Pyhä Jeesuksen Teresa (1515–1582) oli eläväinen nainen, joka soitti, lauloi ja tanssi. Hän liittyi 19-vuotiaana karmeliittojen luostariin ja sai vahvoja mystisiä kokemuksia.

Hengellinen visionääri oli käytännöllinen ja taitava organisaattori. Jumalaa täydellisesti palvelemaan pyrkinyt uudistaja perusti ”paljasjalkaisten karmeliittojen” sääntökunnan ja 16 luostaria.

Energinen ja elämäniloinen Ulla Lumijärvi pitää Teresaa hengenheimolaisenaan, ja naisissa näyttääkin olevan samoja piirteitä, kun hän kuvailee satoja vuosia sitten elänyttä sielunsiskoaan.

– Teresalla oli terve itsetunto, hyvä suhteellisuudentaju ja maalaisjärki. Hänen näkemyksensä maailmasta ja asenteensa yhteiskunnan arvomaailmaa kohtaan oli tulosta hänen hyvästä itsetuntemuksestaan.

– Teresa oli luonteeltaan ulospäin suuntautunut, sosiaalinen, diplomaattinen ja empaattinen. Lisäksi hän oli hyvin kypsä aikuinen, terve ja voimakas luonteeltaan. Inhimillisyys näkyi hyvänä huumorintajuna. Hän oli avoin persoona. Teresalla oli älyllinen lahja kuunnella ja ymmärtää muita.

Aikansa mielipiteisiin Teresa suhtautui ironialla. Hän oli hyväksynyt oman naiseutensa ja hymyili maskuliiniselle ylimielisyydelle.

– 1500-luvun sovinistisessa yhteiskunnassa naiset rinnastettiin idiootteihin. Teresa oli aina miesten epäilyn ja vastustuksen kohteena. Myös suurin osa papistosta suhtautui naisiin vanhakantaisesti, naiset olivat pahan alku. Teresa eli kuitenkin rakastaen kaikkia lähimmäisiään.

seikkailu

Vuosi Espanjassa oli kielen opettelun takia rankka mutta hengellisesti hyvin antoisa. Suomeen palattuaan Ulla Lumijärvi halusi jakaa oppimastaan ja alkoi järjestää retriittejä Teresan ja Ristin Johanneksen opetuksen pohjalta.

– Linna-vertauksensa kautta Teresa kuvaa loistavasti kristityn sisäisiä tietoisuuden tiloja oman kokemuksensa kautta. Sielun suhdetta Jumalaan on vaikea kuvata, mutta hän onnistui siinä tavalla, joka puhuttelee yhä.

Porvooseen palanneen Ulla Lumijärven työelämän palaset loksahtivat paikalleen, kun hänet valittiin viime vuonna Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämän Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen päälliköksi. Työn ohessa hän opiskelee papiksi.

– Olen unelmahommassa saadessani keskittyä spiritualiteetin kehittämiseen. Pääsen toteuttamaan itseäni täysillä, vaikka välillä huomaan rajallisuuteni: en ole enää ihan nuori tytönhuiskale...

– Pitkään tunsin olevani hengellisten kysymysten kanssa yksin, mutta moni painii samojen ongelmien kanssa. Uskon jakaminen helpottaa, vaikka jokaisella onkin oma tie kuljettavanaan. En ole perillä, mutta Teresan askelissa ja muiden etsijöiden rinnalla kulkeminen on suuri ja jännittävä seikkailu!