Jumalakuva hahmottuu taiteessa

Helmikuussa Anne Salenius-Riipinen valmistui yrityskurssilta ja tie aurautuu kuin latu lumeen. Parhaillaan hän etsii Tampereelta liiketilaa, jossa voi myydä tuotteita ja painaa kankaita.

Tuore yrittäjä aloittaa kristillisellä laukkumallistolla ja jatkossa seuraa hänen suunnittelemiaan verhoja, sisustustyynyjä ja kankaita.

– Haluan taiteilijana ja suunnittelijana välittää Jumalan Pyhän Hengen siunausta luomusteni välityksellä.

Kristillisissä laukuissa ovat tärkeänä pointtina Raamatun tekstit, jotka Anne yhdistää muotiluunsa. Koe-erä meni hyvin kaupaksi syksyllä.

– Yllätyin, miten myönteisesti ihmiset suhtautuvat Raamattu-ideaan. Asiakkaat ovat ottaneet mallistoni lämpimästi vastaan.

Luovuus kumpuaa hiljaisuudessa

Kristityn taiteilijan identiteetti kasvaa vähitellen

– Hiljentyminen on olennainen osa luovuutta. Silloin Jumala puhuu ja luovuus kumpuaa parhaimmillaan. Jokin sisälläni kuolee kiireessä, kaaoksessa ja suorittamisessa.

Puoliso, Vapaakirkon nuorisopastori Timo Riipinen, keksi Imagodei design -nimen yritykselle Nimi on rekisteröity kaupparekisteriin ja varsinainen toiminta käynnistyy huhtikuussa.

– Imagodei merkitsee Jumalan kuvaa. Nimi jää mieleen. Olemme kaikki Jumalan luomia ainutlaatuisia persoonia. Jumalan kuva merkitsee myös luovuuden Isää.

– Nimi on minulle tärkeä, sillä olen kulkenut pitkän matkan ymmärtääkseni, että olen Jumalan kuva ja Jumalan lapsi. Enkä ole riippuvainen ihmisten vaan Luojani hyväksynnästä.

Suorittajanainen on alkanut löytää levon merkityksen.

– Elän paljon vapautuneemmin kuin aikaisemmin, kun oivalsin, ettei minun tarvitse yksin kannatella elämääni. Minun ei tarvitse stressata yrittäjänäkään, kun tiedän olevani Jumalan johdatuksessa. Luoja avaa ja sulkee ovia tahtonsa mukaan. En etene, ennen kuin olen saanut varmuuden Jumalalta.

Rakkauden pisaroita pöydälläni

Kaikissa on taitelijan mukaan valtavasti luovuutta, mutta moni ei tiedosta sitä, vaan vähättelee itseään ja lahjojaan.

– Raamattu opettaa selvästi, kuinka tärkeää on suhtautua oikealla tavalla itseensä. Kuinka voimme rakastaa muita, jos emme ensin rakasta itseämme?

Anne aloitti tekstiilimuotoilijan opinnot Kuopion Muotoiluakatemiassa vuonna 1996. Vuonna 2000 hän prosessoi tunteitaan voimakkaisiin töihin, kun nuorena solmittu avioliitto oli päättynyt eroon. Hän osallistui Lovedrops On My Table -taidetekstiilillään näyttelyyn, joka kiersi Keski-Euroopassa kaksi vuotta.

Anne tuli 17-vuotiaana uskoon kauppaopistossa opiskellessaan. Parin vuoden kuluttua hän alkoi seurustella nuoruuden rakastettunsa kanssa, ja avioitui. Samalla hän etääntyi Jumalasta ja seurakunnasta. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Vuonna 1999 monien ristiriitojen jälkeen pari erosi.

Luoja alkoi kutsua uudelleen lähelleen 2001. Kutsu voimistui ja Anne haki pölyttyneen Raamatun käsiinsä etsiäkseen sieltä lohdutusta. Hän rukoili: ”Anna, Jeesus, syntini anteeksi, tässä on elämäni, tee sillä, mitä haluat. Tee minusta ehjä ihminen ja tapahtukoon tahtosi.”

Kaikkivaltias on vähitellen eheyttänyt Annen monen tuskallisen prosessin välityksellä. Raamattua lukien ja rukoillen hän on oppinut tuntemaan Jumalan läheisenä ja rakastavana Isänä.

Syvä viisaus levon ajalle

Kun Anne valmistui tekstiilimuotoilijaksi, hän oletti, että Jumala ottaa heti käyttöönsä ja hän saa toteuttaa taiteellisia lahjojaan kristillisessä viitekehyksessä.

– Mutta minut jätettiinkin syrjään kuin savimöykky tekeytymään muutamaksi vuodeksi. En ymmärtänyt, miksi koin hengellisen uudistumisen, mutta lahjoilleni ei näkynyt käyttöä. Epäilin, etten kelpaa Jumalalle. Yritin väkisin omin voimin, vaikka Jumala kehotti minua lepäämään ja olemaan hiljaa. Se oli ristiriitaista, sillä tuntui mielekkäältä suunnitella ja luoda taidetekstiilejä.

Jumalalla oli kuitenkin syvä viisaus levon ajalle.

– Rukous oli tuolloin välttämätöntä kuin hengitys. Rauhoittuminen oli tarpeen. Kuljin kuin pimeän putken läpi tuon elämän vaiheen. Silloin auttoi sen tiedostaminen, että Jeesus on elävä ja todellinen Vapahtaja. Hänellä on minunkin elämälleni tarkoitus ja selkeä suunta. Ymmärsin, että kaikki taiteellisuus on Jumalan lahjaa ja myönsin, ettei minussa itsessäni asu mitään hyvää.

Taiteen tulppa hävisi

Vasta vuonna 2005 uudelleen avioitumisen ja Tampereelle muuton jälkeen elämä alkoi kirkastua.

– Jumala avasi taiteellisuuden. Kuin tulppa olisi vetäisty pois.

Salenius-Riipinen sai suunnitella muun muassa lavastuksia hengellisiin tilaisuuksiin. Fabrisso-liike tarjosi tekstiilisisustajan työpaikan.

Taiteellisen kutsumuksen sisäistäminen ei ollut helppoa. Vielä Tampereella Anne mietti, ettei taide voi olla hänen kutsumuksensa. Sitten eräässä hengellisessä tilaisuudessa hän sai sydämelleen sanoman tähän tapaan: ”Ole rohkea ja uskollinen kutsumuksessasi, niin tulet olemaan siunauksena monille.”

– Unelmoin ja rukoilen, että tuotteeni herättäisivät ihmisten kiinnostuksen Raamattuun ja Jeesukseen. Meidän ei tarvitse evankelioida aina samalla tavalla, sillä Jumalalla riittää ideoita sekä nuorten että vanhempien tavoittamiseen, Anne innostuu.

Draamaa, tanssia ja multimediaa

Salenius-Riipinen uskoo, että kristityt taiteilijat ovat etulinjassa herättelemässä uskovien hartauselämää ja uskosta vieraantuneita Jumalan läheisyyteen.

Anne on harrastanut tanssia nuoresta lähtien, nytkin energinen hip hop street -tanssi ja irlantilainen riverdance -rivitanssi kuuluvat viikko-ohjelmistoon. Hän unelmoi seurakunnallisesta evankelioivasta tanssitaiteen ryhmästä. Produktio pohjautuisi useampaan lauluun ja ylistystanssiin, joihin luotaisiin koreografiat.

– Lisäksi taustakankaalle heijastettaisiin aiheeseen sopivaa nuorten tekemää multimediaa. Teemana olisi vaikka ylpeys ja nöyryys, uskonnollisuus ja usko, Jeesuksen ristintyö ja Jumalan armo, hän visioi.

– Ylistysmusiikki johdattaa Jumalan läheisyyteen. Draama voi ilmaista asioita syvemmällä tasolla kuin puhuttu sana. Kristillinen taide voi eheyttää ja viestiä koskettavasti. Nuorille sanoma välittyy usein paljon paremmin liikkeen ja kuvien kuin pelkkien sanojen välityksellä. Esimerkiksi hänestä käy vaikkapa Tampereen Vapaakirkon lauantain freehaus-nuortenillat. Niissä kehitellään monipuolisia visuaalisia Arthouse-esityksiä tämän ajan kielellä.

– Luovuuden vapauttaminen seurakunnissa avaa uudet mahdollisuudet ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Silloin verkotumme muuhun maailmaan luonnollisella tavalla.

Nuorten taidetoimintaa kaikkiin seurakuntiin

Raamatun toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan Besalelista, joka loi taidokkaat kynttilänjalat, kankaat ja teokset ilmestysmajaan. Jumala arvostaa taidokasta käsityötä, jota varten hän antoi tarkat ohjeet. Luojalle ei ole samantekevää, miltä nämä ainutlaatuiset teokset näyttävät.

– Uskon, että myös nyt Jumala valjastaa taiteilijoita ja suunnittelijoita käyttöönsä ja ilmoittaa heille tarkasti, miten tulisi toimia. Rohkenemmeko ottaa kutsun vastaan ja alkaa toteuttaa sitä sitkeästi vastustuksesta huolimatta, Anne heittää haasteen.

Taiteilijalla on selkeä ja innostava visio seurakunnan luovuudesta. Hän haaveilee seurakunnasta, jossa luovuus kukoistaa draama-, ylistys-, tanssi-, maalaus- ja lavastusryhmissä.

– Seurakuntien tulisi rohkaista nuoria tuottamaan taiteellisuutta. Nuorilla on valtavasti ideoita, innostusta ja halua luovuuteen ja sen voi yhdistää vanhempien elämänkokemuksiin ja syvään Raamatun tuntemiseen. Hengelliset tilaisuudet elävöityvät, kun nuorten taidot pääsevät käyttöön jatkuvasti. Samalla luomme uutta seurakunnallista kulttuuria, joka vetäisi lisää nuoria toimintaan.

Teksti: Kaarina Havia

Kuvat: Merja Ojala