Turvallista matkaa lapsille!

Tänä vuonna puhutaan erityisesti lapsen oikeuksista. Lapsen olisi saatava olla riittävän pitkään lapsi ja nuori. Hänellä on oikeus tulla kuulluksi ja saada huolenpitoa. Aikuisen tehtävä on suojella ja tukea.

– Suojelu on kuin sateenvarjo, ja yksi osa suojelua on lapsen kunnioittaminen. Kuulluksi tulemisessa aikuisen tehtäväksi jää annostelu ja ikätason huomioiminen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) järjestöjohtaja Milla Kalliomaa sanoo.

Kalliomaa haluaa korostaa lapsen oikeutta myös uskontokasvatukseen turvallisuuden tuojana. MLL järjesti yhdessä toisten järjestöjen kanssa joitakin vuosia sitten uskontokasvatusseminaarin, joka herätti paljon keskustelua. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 14. ja 17. pykälä luovat pohjan myönteiselle uskonnonvapaudelle ja velvoittavat aikuisia huolehtimaan siitä, että lapsi saa ikäänsä ja kehitystään vastaavalla tavalla aineksia myös katsomuksen muodostamiseen ja hengelliseen hyvinvointiin!

– Lapsella on oikeus myös uskoon, Kalliomaa sanoo ja korostaa, että kannanotto ei ole uskonnollinen vaan ilmaisu sen puolesta, että lapsella on oikeus myös uskoa repaleisessa maailmassa. Moniarvoiseen yhteiskuntaan kuuluu sekin, ettei mikään tule lapselle itsestään selvänä, vaan aineksia on mietittävä ja jäsenneltävä.

Politiikasta järjestöelämään

Mannerheimin lastensuojeluliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, mutta sen arvot kuulostavat hyvin kristillisiltä.

– Lapsuutta suojelevat arvot ovat kristillisiä, ja pidän niitä sataprosenttisesti myös oman elämäni arvoina.

Milla Kalliomaa toimi vuosina 1997-2002 Kristillisdemokraattien puoluesihteerinä. Syy lähteä politiikkaan mukaan ei ollut poliittinen, vaan silloinkin oli kyse lapsista ja lasten asioista. Kasvatustieteellinen koulutus antoi hyvän pohjan pitää lasten puolia; haasteet tuntuivat omilta.

Viisi vuotta myöhemmin hän koki, että nyt tämä on nähty. Tuntui luonnolliselta jatkumolta siirtyä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon, johon hänellä oli jo vapaaehtoistyön tuntuma.

– Syy ei nytkään ollut poliittinen, vaan perhepoliittinen: vähemmän matkoja ja enemmän aikaa lapsille, järjestöjohtaja naurahtaa muistellessaan muuttoa Lahdesta Helsinkiin. Perheeseen oli ennättänyt syntyä kolme lasta: Ida, Julius ja Rosa, ja kaikissa päätöksissä ja muutoksissa isona tukena oli ollut ja on edelleen aviomies Kalle. Tämä tekee päivätyötään Luhta-konsernin palveluksessa.

Jokainen voi joutua pulaan

Mannerheimin lastensuojeluliitto on omaleimainen järjestöjen joukossa: matalan kynnyksen järjestöjä, jotka tukevat lapsiperheitä, ei oikeastaan ole. Työ on ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista korostavaa. Viime vuosina on yleisestikin painotettu kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön merkitystä. Kautta aikojen järjestöjä on koulutettu paikkaamaan julkisen sektorin aukkoja.

Järjestöjohtajan vastuualuetta ovat monet perhetoimintamuodot ja niiden kehittäminen.

– Tarvitaan viisasta näkemystä siitä, miten järjestöt yhdessä voivat parhaiten palvella kansalaisia, Kalliomaa tietää.

– Kun perheessä vielä on voimia, mutta tarvitaan ja etsitään hieman tukea ja vierellä kulkemista, on meidän vuoromme astua kuvaan. Vapaaehtoisia koulutetaan koko ajan tunnistamaan rajoja ja huomioimaan, milloin on vakavampaa huolta ja aihetta ohjata toisenlaiseen avunsaantiin.

Mistä vapaaehtoiset sitten tulevat ja paljonko heitä on?

– Vapaaehtoiset löytyvät enimmäkseen avoimen toiminnan kautta. Perhekahviloita on Suomessa 130 , vapaaehtoisia lähes yhdeksän tuhatta ja koulujen vapaaehtoisia  yli neljätoista tuhatta. Kun joku kokee saaneensa iloa ja apua itselleen, hän haluaa myös olla välittämässä sitä edelleen.

”Mull` ois kaatunu seinät päälle, ellen olis löytäny yhteisöä ja verkostoa, jossa toimia”, kuuluu monen vapaaehtoisen kommentti.

– Jokaisella on elämässään piste, jossa voi joutua heikoille. Niinpä on ihanaa saada olla kertomassa hyviä uutisia ja jakamassa hyviä asioita.

Viime laman jälkiä korjataan yhä

Lasten arki on nykyään suurin huolenaihe. Se on päässyt huonoon kuntoon.

– Kun talous lähti nousukiitoon Suomessa viime laman jälkeen, jäivät leikkausten jälkeiset vauriot korjaamatta. Lasten palveluista leikattaessa kärsivät kaikki lapset.

Uusin ongelma on lapsiköyhyys, joka on nelinkertaistunut viime vuosina. Katselemme tutkimuskäyriä järjestövaikuttajan työhuoneessa ja toteamme, että tutkimuksen mukaan toimeentulostaan ahdistunut vanhempi on muita kovaotteisempi kasvatuksessaan, ja se puolestaan lisää lapsen pahoinvointia.

Lapsuus on lyhyt, ja kaikki paine kohdistuu vanhemmuuteen. Entä jos päivähoidossa ei ole tuttua ihmistä, johon lapsi on tottunut luottamaan, jos koulussa ei ehditä kuunnella ja auttaa, jos kasvattajia ei ole tarpeeksi…

Ymmärrys siitä, miten pitkään lapsi tarvitsee perushuolenpitoa tuntuu kadonneen. Isovanhemmat on mahtava voimavara, mutta nykyisin useimmat heistä ovat edelleen työelämässä.

Milla Kalliomaa sanoo kokeneensa omien lastensakin kanssa sen, että lapset ovat herkkiä vaistoamaan vanhempiensa työelämän paineet. Lapset kuulostelevat, onko tuolla nyt todella aikaa, viitsinkö häiritä ja lisätä painetta.

– Minulle oli tosi pysäkki, kun havaitsin viestittäneeni kiireisyyttäni niin, ettei lapsi voinut tulla puhumaan esimerkiksi kouluun liittyvää asiaansa. Helposti luisumme siihen, että lapsi joutuu kantamaan liian suurta taakkaa omasta tai vanhemman jaksamisesta.

– Toisaalta ei pitäisi ryhtyä liian hanakasti varustamaan lasta mahdollisiin muutoksiin. Täytyy ymmärtää säästää lasta uhkakuvilta, mitä kaikkea saattaakaan tapahtua.

Joka lapselle oma käyttöohje

Perusturvallisuus voisi olla sitä, että kuunnellaan niitä kysymyksiä, jotka lasta kulloinkin askarruttavat.

– Lapset ovat yksilöllisiä näissäkin asioissa. Toinen miettii vakavissaan, että mitä jos meteoriitti putoaa päähäni; toinen taas ei kanna lainkaan huolta huomisesta.

– Lapsi tarvitsee myös kokemuksen siitä – sopivina annoksina – että kaikki ei mennytkään suunnitellusti, en saanut sitä, mitä halusin tai tarvitsin.

Sen vanhemmat tietävät kokemuksesta, etteivät ole täydellisiä.

– He saattavat mennä jopa solmuun, sillä aina ei olekaan valmista käyttöohjetta, vaan on jatkuvasti tutustuttava omaan lapseensa, Kalliomaa miettii.

Toisaalta lapsella itselläänkin on valmiuksia lähteä rakentamaan hyvinvointiaan, jos vain löytyy menetelmiä ja malleja. MLL:n Lasten palveleva puhelin on todellinen hittituote. Kymmenet tuhannet puhelut vuodessa todistavat sen tarpeellisuuden.

Hyvä uutinen on se, että lapsi osaa käyttää näitä maksuttomia palveluita. Usein tarvitaan ennen kaikkea ”saattajaa” kotimatkalle koulusta eli lapsi puhuu niin kauan kuin koulumatka kestää.

– Koulutetut puhelinvastaajat palvelevat tässä asiassa ja vapaaehtoisia todella tarvitaan.

Kristillinen juurakko kantaa ja siunaa

Milla Kalliomaan hengellinen ja kristillinen juurakko, kasvun juuret, juontaa lapsuuteen asti.

– Matkalla on sitten virstanpylväitä, niin kuin ihmisen hengellisessä elämässä on, joissa tulee lähemmäksi ja joutuu ottamaan kantaa.

– Mitä vanhemmaksi elää, sitä vahvemmaksi tuntee lapsuudesta tulevan pohjan ja lapsenkaltaisen uskonmaailman. Se tuntuu arvokkaalta ja sitoo minut rakkaisiin ihmisiin ja sukupolviin. Sukupolvien ketju tuo mukanaan tietyn turvan ja siunauksen.

Monien projektien ja hankkeiden joukosta Milla Kalliomaan vastuualueeseen ja sydäntä lähelle kuuluvat perhekahvilat ja vapaaehtoisten kouluttaminen.

– Lapset ja lasten asiat ovat kaikille järjestössä työtä tekeville jakamaton – tai oikeammin sanottuna – yhdessä jaettu asia.

------

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL)

Marsalkka Mannerheimin aloitteesta vuonna 1920 perustettu lastensuojelujärjestö.

MLL on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.

Pyrkii edistämään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Työmuodot: Tutkimus-, valistus-, kehittämis- ja kokeilutyö, aloitteet sekä hoitolaitosten ylläpito.

Ajankohtaista: MLL jätti huhtikuussa 2009 lausunnon Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle taloudellisten tekijöiden ja hyvinvointipalveluiden merkityksestä lapsen kehitykselle.

Toukokuussa yhteinen vetoomus Pelastakaa Lapset ry:n ja Ilta-Sanomien kanssa lasten puolesta valtiovarainministerille. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 21 936 suomalaista.

Nykyinen pääsihteeri Mirjam Kalland.

Nettisivut:

Teksti: Maj-lis Salmi

Kuva: Jani Laukkanen