Bussimatkalla
9.6.2011
| Teksti: Sari Tikkanen

Körötin bussilla halki läntisen Uudenmaan. Olin matkalla työpaikan koulutuspäiville.
Pysähdyimme pienen kaupungin linja-autoasemalla. Katu pöllysi lakaisukoneen kuljettajan siivotessa talvihiekoitusta pois. Koululaisjoukko kulki ohi toisilleen toverillisesti naureskellen. Läheisen ravintolan tarjoilija ojensi ruoka-annoksen asiakkaalle ja kääntyi vitsailemaan työkaverille.
Bussi jatkoi matkaansa, kunnes pysähdyimme liikennevaloissa. Jakkupukuiset messevissä autoissaan naputtelivat sormia rattia vasten liikennevaloissa.
Katsahdin sivulle, ja huomasin vanhan ankean tehdasalueen. Metallialan yrityksen entiset tilat, ajattelin. Kuin muistomerkki, siitä kuinka Suomessa on siirrytty teollisesta aikakaudesta nykyiseen palvelu- ja tietoyhteiskuntaan.
Bussi nytkähti liikkeelle. Ehdin nähdä viitan, joka kertoi tehdasalueen nykyisen käyttötarkoituksen: Kierrätyskeskus ja Työttömät ry.
Suomen työttömyys on tällä hetkellä noin 8,2 prosenttia, siis noin 215 000 työikäistä, joilla ei ole järkevää tekemistä, koulutuspäiviä tai työkavereita. Viime vaaleissa kansa osoitti haluavansa muutosta. Humun laskeuduttua seuraamme tehdäänkö tulevaisuudessa ihmisarvoista politiikkaa. Siis sitten kun hallitus saadaan muodostettua.