”Faija hei, mä löysin matoja, voidaaks mennä kokeileen onkimista?” Poika nykii isänsä pusakkaa.
Kesäisin näkee tavallista enemmän miehiä lastensa kanssa kaduilla ja jäätelöostoksilla, huvipuistoissa ja uimarannoilla. Johtuneeko isien lomakaudesta?
Isän merkitystä lapsen koko elämälle ei voi väheksyä. Se korostuu varsinkin, kun isät, isoisät, suvun miehet jostain syystä katoavat. Isähahmoja aletaan etsiä tavalla tai toisella.
Oman isäni kuolemasta on jo kauan. Tuntuu etten koskaan oikein ehtinyt tutustua häneen. Tarinoita hänen legendaarisuudestaan olen kuullut sitäkin enemmän.
Aihe alkoi elää, kun sain käsiini oikoluettavaksi Erik Ewaldsin käsikirjoituksen Isä meidän ajassamme. Erikin poika, Kjell Ewalds, hänkin jo kuollut, oli taltioinut isänsä ajatukset.
”Kun rukoilemme Isä meidän, joka olet taivaissa, me astumme kypsyyden ja kasvun ilmapiiriin, jossa kunnioitus sekä Jumalaa että ihmistä kohtaan koskettaa meitä syvästi. Ihminen kokonaan ja kaikkineen tulee ympäröidyksi rakkauden ilmapiirillä, jossa sekä terveys että rakkaus voivat kukoistaa.”
Näin siis Ewalds. Kirja ilmestyy kesän kuluessa.
Jaksakaa, isät, olla läsnä lastenne elämässä! Ja rukoillaan Isä meidän mahdollisimman usein tänäkin suvena!