Juokaa tästä kaikki…
19.5.2011
| Teksti: Martti Paananen
Toisinaan minulta kysytään, mikä Ruotsin kirkossa on paremmin kuin Suomen kirkossa. Minusta yksi asia Ruotsin hyväksi on avoin ehtoollispöytä. Ruotsin kirkossa ehtoolliselle osallistumisen edellytys on kaste. Mitään muuta vaatimuksia ei kirkkojärjestys aseta.
Suomessa ehtoolliselle osallistujan täytyy olla luterilaisen tai Porvoon sopimukseen kuuluvan kirkon jäsen ja lapsille ehtoollista voidaan jakaa, jos heille on selvitetty ehtoollisen merkitys ja huoltaja on mukana.
On oikein ja järkevää, että ihminen tietää ehtoolliselle osallistuessaan mistä on kyse. Sen opettaminen on kirkon (ja vanhempien) vastuulla. Lapsi ymmärtää ehtoollisen ehkä eri tavalla kuin aikuinen, mutta juuri lapsen Jeesus asetti taivasten valtakunnan mannekiiniksi.
Mitä kaikkea kiirastorstain juhla-aterialla oli pääsiäislampaan kanssa tarjolla, jää arvausten varaan. Kuoleman ja elämän symboliksi Jeesus valitsi leivän ja viinin ehkäpä siksi, että ne ovat ruoka-aineina niin arkisia ja tavallisia. Merkitys leivälle ja viinille tulevat sanoista ”minun ruumiini ja minun vereni” – ”minun muistokseni, syntien anteeksiantamiseksi.”
Aterialla oli opetuslasten sekalainen porukka. Jeesus kehotti heitä kaikkia syömään leipää ja juomaan viiniä. Myös Pietaria, joka hänet kielsi, Tuomasta, joka epäili ja Juudasta, joka hänet kavalsi.
Sen enempää Suomessa kuin Ruotsissa pappia ei yleensä voi tietää, täyttyykö ehtoolliselle osallistuvan kohdalla kirkolliskokouksen hyväksymät edellytykset. Keneltäkään en ole ehtoollista jakaessa kysynyt, oletko kastettu.
Avoin ehtoollispöytä ei tarkoita sitä, että kaikki kokevat sen avoimeksi. Katolisen ja ortodoksisten kirkkojen jäsenet eivät yleensä osallistu toisen kirkon ehtoolliselle. Ja jotkut luterilaiset kirkotkin ovat luopuneet ehtoollisyhteydestä Ruotsin kirkon kanssa. Kuitenkin juuri ehtoollisyhteys kristittyjen välillä on ekumenian näkyvä tavoite.
Vaikka Ruotsin kirkossa voidaan ehtoollinen jakaa kaikille kastetuille, yhä useammin alttarin äärelle tulee kristittyjen yhteyttä kokemaan joku, joka ei halua ehtoollista. Hän nostaa oikean kätensä vasemmalle olkapäälle. Hänet siunaan. En kysy, miksi et ota ehtoollista. Siunaaminen välittää ehtoollisen tavoin Jumalan rakkautta ja anteeksiantoa.
”Tulkaa kaikki” ei tarkoita pakkoa. Tulkaa kaikki – jos ei ehtoolliselle – niin ottamaan vastaan siunaus.