Laman varjossa kasvaneet

3.11.2011

| Teksti: Sari Tikkanen

Suomi oli syvällä lamassa vuonna 1993, kun täytin 18 vuotta. Uutiset suolsivat työttömyyslukuja ja otsa kurtussa puhuvia poliitikkoja. Kauppakeskuksissa pyörivät pölypallerot tyhjien toimitilojen nurkissa. Ainoa kannattava bisnes tuntui olevan kirpputorit.

Istuimme koulun portailla kaverin kanssa ja mietimme, mitähän tästäkin tulee. Kaverini kertoi isästään, joka vain makasi sohvalla hiljaa. Isä oli tehnyt töitä itärajan takana, ja Neuvostoliiton kaupan romahdettua hommat loppuivat kuin seinään. Suomestahan ei töitä löytynyt, kun työttömyys kipusi pahimmillaan liki 19 prosenttiin.

Devalvaatio tuhosi perheen talouden lopullisesti. Uuden tavallisen omakotitalon velan hinta nousi huikeaksi, eikä taloa kannattanut myydä asuntomarkkinoiden romahdettua.

Me jatkoimme elämäämme. Opiskelimme – pitkään, tulimme äideiksi, siirryimme työelämään ja otimme asuntolainat.

Televisiossa puhuvat taas huolestuneet poliitikot. Kuulemme jatkuvasta pankkikriiseistä, yt-neuvotteluista ja maailmanlaajuisesta inflaatiosta.

Me pidätämme hengitystämme.

Jaa

Facebook Twitter | Jaa muualla...