Merkit kohdallaan

Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuissa Espanjassa jokainen hyppylajiin osallistunut piti huolen siitä, että vauhdinoton askelmerkki oli kohdallaan. Paljon oli kisoissa heitäkin, jotka pitivät huolen myös siitä, että ristinmerkki oli kohdallaan. Niin juoksulajien lähtöpaikalla kuin hyppy- ja heittopaikoillakin näytettiin avoimesti oma arvomaailma. En nimittäin usko, että ristinmerkin tekeminen olisi ollut vain sormien heiluttelua kasvojen ja rinnan edessä vailla syvällisempää merkitystä.

Vaikka yleisurheilukisoissakin ristinmerkkejä tehtiin, olivat jalkapallon maailmanmestaruuskisat Etelä-Afrikassa vielä hengellisempi tapahtuma. Ristinmerkkejä tehtiin viheriöllä enemmän kuin maaleja, mutta vielä suuremman huomion evankeliumia olisi saanut, jos Brasilia olisi voittanut mestaruuden. Silloin olisi taas nähty koko joukkueen yhteinen kiitosrukoushetki keskellä kenttää, ja Jeesuksen rakkaudesta kertovien paitojen ilmestyvän näkyville pelipaitojen alta.

Suomessa ristinmerkin tekeminen on viime vuosina yleistynyt myös luterilaisissa kirkonmenoissa ja hyvä niin. Jotenkin sellaisen uskontunnustuksen näkeminen säväyttää kuitenkin syvemmältä urheilukentällä kuin kirkossa.