Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Keskiviikko 23. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lyydia, Lyyli, Lydia

Miksei kellot soi?

9.12.2010


Taso on säilytettävä ja jos mahdollista panna vielä paremmaksi kuin viime jouluna. Siis lisää koristeita, valoja, liinoja, enkeleitä, ruokaohjeita, verhoja, lahjoja, vierailuja…

Kaikkea tätä rallia ei millään muotoa saa kirkon syyksi, vaikka lähes kaiken muun tuntuu nykymenossa saavankin. Kuka kumma tässä korottaa koko ajan rimaa? Kristinusko, kirkko, papit – ettei vaan itse Jeesus? Tai sitten ne konservatiivit herätysliikkeet!

Hoosianna ja Halleluja!

Toisesta suupielestä media huutaa: lisää, lisää ja toisesta: ihmisten keksintöä koko joulu.

Toinen käsi kahmii tavaraa, toinen työntää entisiä ulos.

Toinen silmä tutkii postiluukusta pursuavia markkinavoimien uutuustarjouksia, toinen etsii kaappien kätköistä mummon vanhaa repaleista joululiinaa.

Joulun aikaan sielumme ja mielemme jakaantuvat. Aistimme yrittävät löytää tasapainoa vanhan ja uuden välillä. Haluaisi valita viisaasti, itselle sopivalla tavalla ja samalla olla mukana ajassa. Sydämestä ottaa, kun tulisi laittaa Pelastusarmeijan pataan, kutoa sukkaa orpolapsille, antaa ropo kerjäävän käteen ja samalla pitäisi ehtiä ajan kanssa käärimään rakkaudella rakkaille yllätyksiä, tekemään kunnon vanhan ajan joulua, puuhailla levosta käsin ja iloisin mielin.

Hoosianna ja Halleluja!

Ja kaiken ohessa sydämen korvaan kantautuu Joulun Herran kutsuääni työn uuvuttamille, matkalla rähjääntyneille, toivonsa menettäneille, alastomille häpeän lapsille – meille. Hänelläkin on asiaa.

Joulukuussa soisi kirkonkellojen raikaavan yli maan piirin joka päivä. Että havahtuisimme, että muistaisimme, että pysähtyisimme. Nyt jos koskaan komeasti kumisevien kellojen palveluita tarvittaisiin. Mitä niitä säästämään ja työllistämään vain jumalanpalveluksiin ja hautajaisiin. Elämästähän on kysymys, tosielämästä.

Hoosianna ja Halleluja!

Jeesus
tämä aika on niin ristiriitaista
en pysy mukana, en osaa keskittyä
sydän kaipaa Sinua ja samalla se tuskastuu
tähän syntymäjuhlaasi
Mutta tule Sinä itse
tule sydämeeni tänään
synny tosielämäni kaaokseen
rauhoita mieleni, anna viisautta valita oikein
Kenen luo minä menisin
Sinulla on elämän sanat nyt ja iankaikkisesti
Sinussa on Elämä itse.


PS. Minä muuten menen Vivamon jouluvaellukselle rauhoittumaan. Tavataan siellä.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin