Ruotsissa voidaan hyvin

Kielteiset uutiset Ruotsissa asuvista suomalaisista näyttävät ylittävän uutiskynnyksen helpommin kuin hyvät uutiset. Uutiseksi ei kelpaa, että suurin osa ruosuista, eli ruotsinsuomalaisista, voi hyvin. Ei sekään ylitä uutiskynnystä, että suurin osa Suomessa asuvista suomalaisista voi hyvin.

Suomalaisten massamuutto Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla poiki ison joukon sopeutumis- ja päihdeongelmia. Niistä ajoista on menty eteenpäin. Slussenin sillanalusasemasta on luovuttu, sillä kaikki sissit ovat kuolleet. Paitsi ne, jotka akka, usko tai AA raitistuttivat.

Monet silloin ja sen jälkeen tänne tulleista ovat pärjänneet hyvin, oman talon pihassa on kaksi Volvoa, ja kesämökki Ruotsissa tai Suomessa.

Aivan sama ilmiö tapahtui Suomen sisällä niiden joukossa, jotka muuttivat maaseudulta kaupunkeihin. Osa sopeutui ja menestyi. Toiset tippuivat kyydistä ja syrjäytyivät.

Mikä oli silloin vaihtoehto? Jäädä katsomaan kotitönön ikkunasta pihan toisella puolella ränsistyvää ulkorakennusta, harvaa metsää ja kivistä peltoa. Tippua kyydistä ja syrjäytyä. Monen oli pakko lähteä ja ottaa riski.

Ruotsiin muuttaa nykyisin muutama tuhat suomalaista vuosittain. He ovat yleensä opiskelijoita tai jo valmiiksi koulutettuja, kielitaitoisia, uteliaita maailmankansalaisia.

Niistä yli 600 000 ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven suomalaisesta, jotka asuvat Ruotsissa, on myös menestyjiksi: Mark Levengood, Susanna Alakoski, Gabriel Suovanen, Anna Järvinen, Timo Räisänen, Tuulikki Koivunen-Bylund … Heistä voi kumpikin maa olla ylpeitä.

Monikulttuurisen Ruotsin hengellinen tarjonta on kuin Tikkurilan värikartta. Laineita Itämeren itärannalle lähettää esimerkiksi korkeakirkollisuus, pyhiinvaellus- ja retriittitoiminta, kaupunkidiakonia ja maallikkovastuu. Toiseen suuntaan vaikutteita rantautuu muun muassa rippikoulutyön ja sosiaalisen median osalta.

Ihmisen onni ja ikävä, myötätunto ja kateus, menestyminen ja epäonnistuminen koetaan siellä, missä ollaan. Paratiisia kannattaa etsiä sieltä, missä rakkaat ja läheiset ovat. Usein se on oma koti.

Kirjoittaja on Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi.