Sirakin ajattomia ohjeita lainaajille ja velallisille

Sirakin kirja on apokryfinen eli meikäläisen Raamatun ulkopuolinen kirja. Se on niin sanottua viisauskirjallisuutta, ja Sirakin viisaita sanoja on myös kuunneltu liki 2 200 vuotta.

Suomalainen pankkitoiminta joutui syvään kriisiin 80-luvulla, joten kai ne Sirakin ohjeet olivat unohtuneet matkalla. Pankkikriisi ja sitä seurannut lama muuttivat Suomen. Kansallispankkiakaan ei enää ole.

Nyt elämme syyskuussa 2008 alkaneen Yhdysvaltain finanssikriisin jälkeisessä taantumassa. Kriisi koettelee Euroopan valtioita, jotka ovat eläneet luotolla. Ensin EU:n pelastuspaketin sai Kreikka, sitten on vuorossa Irlanti. Yritysten veroparatiisista tuleekin veroparasiitti, jonka talous pyörii veronmaksajien avustuksin. Piikki on auki, ja seuraajiksi povataan Portugalia, Espanjaa...

Irlannissa moni muuten halusi hoitaa kriisin itsenäisesti. Silti EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) pakottavat maan kuittaamaan velat veloilla. Pian talouteen kohdistuu kovia leikkauksia, joten irlantilaisten napinan ymmärtää.

Suomessa moni ei halua lainoittaa toisen maan velkaista taloutta. Silti meistä tehdään lainaajia, vaikka ei ole takeita, että rahat saadaan joskus takaisin. Hyvää takausmiestä ei hevin löydä.

Tapahtumat osoittavat jälleen, että Euroopan unionissa kansalainen on yleensä väärässä eikä vaihtoehtoja ole. Sama Eurooppa ei halunnut yhteisönsä perustuslakiin – anteeksi, Lissabonin sopimukseen – viittausta kristinuskoon. Se tuskin kallistaa korvaansa Sirakin puoleen.

Kuinka se voisikaan? Sirak opetti lainaamisesta, almuista ja takaamisesta maailmassa, joka uskoi, että ihminen voi löytää viisauden tien. Näin Sirak sanoi: ”Lainaa lähimmäisellesi, kun hän on puutteessa, ja maksa oma lainasi ajallaan. – – Anna auliisti rahaa ystävällesi ja maanmiehellesi, älä hävitä rahojasi homehduttamalla niitä kiven alla. – – Auta lähimmäistäsi varojesi mukaan mutta varo, ettet joudu itsekin ahdinkoon.” Nämä ovat viisauden sanoja.

Nyt 2 200 vuotta myöhemmin lainaajan ja velallisen rinnalla on kolmas ja neljäs pyörä: EU ja IMF. Niiden kasvottomat talousviisaat sanelevat, mitä itsenäisten valtioiden vaaleilla valittujen edustajien on tehtävä.