Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Keskiviikko 23. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lyydia, Lyyli, Lydia

Taas se marina alkaa

8.12.2011
| Teksti: Olli Karhi


Kohta se marina taas alkaa. Tiedotusvälineissä on joulun alla tullut tavaksi mussuttaa koulujen ja päiväkotien joulujuhlien kristillisestä sisällöstä. Kun niitä vietetään, on kyse syntymäpäivän juhlimisesta. En ole eläissäni ollut, enkä toivottavasti joudu koskaan olemaankaan, synttäreillä, joissa päivänsankarista ei saa puhua puolta sanaa, eivätkä minkäänlaiset onnittelulaulut ole sallittuja.

Joululla on vain ja ainoastaan kristillinen lähtökohta, Jeesuksen syntymän juhliminen. Kaikki muu sen ympärille viritelty on sinänsä harmitonta ja ihan hauskaakin tonttujen touhua. Mutta jos koulujen niin sanotuissa joulujuhlissa ei saa kertoa, mistä juhlassa on kyse, on syytä muuttaa tilaisuuden nimeä.

Älykkäimpinä itseään pitävät joulujuhlan kieltäjät näkevät Jeesuksen joulupukkiin verrattavana hahmona. Ainakin yksi ero näillä kuitenkin on. Jeesus uskalsi esiintyä aikoinaan aina ilman naamaria.

Tätä kristillisyyden, oman kulttuurin ja koulujemme pitkän perinteen mitätöimistä vinoutuneen suvaitsevaisuuden nimissä on kyllä vaikeaa käsittää. Oikea suvaitsevaisuus kun ei ole sitä, että kohteliaisuudesta muitten perinteitä kohtaan omat perinteet mitätöidään ja hylätään. Sellainen on häpeällistä nöyristelyä ja terveen itsetunnon irvikuva.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin