Tavallisia ihmisiä

23.3.2011

| Teksti: Hellevi Pouta

Mökillä on tullut usein kuunnelluksi perjantai-illan taustaviihteenä radion Puhelinlangat laulaa –toivekonserttia. Saa kuulla ihmisten arkisista puuhista, säistä, sadoista ja vuodenkulusta eri puolilta maata. Melkein tuntee pullan tuoksun ja kuulee, miten tuli ritisee saunan pesässä tai takassa. Yleensä ollaan oman rakkaan, ystävien tai sukulaisten kanssa ja valmistaudutaan leppoisaan viikonloppuun. Elämä on tasaista ja tavallista – ja kaikesta päätellen varsin onnellista.

Tähän toivekonserttiin ei soitella huvijahdeilta eikä golf-kentiltä. Siinä ei puhuta stressistä, uupumuksesta, köyhyydestä eikä syrjäytymisestä. Ei kadehdita, valiteta eikä vaadita. Enimmäkseen kertoillaan elämän pienistä ilonaiheista.

Varsinkin vaalien alla tuntuu, että tässä maassa on vain kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, joilla menee liian hyvin, ja niitä, joilla menee todella huonosti. Usein unohtuu, että on valtavasti ihmisiä, jotka ovat elämäänsä ihan tyytyväisiä. Joskus kuitenkin tuntuu kuin tällaista tavallista, hiljaista onnea ei olisi enää olemassakaan.

Jaa

Facebook Twitter | Jaa muualla...