Tulen ruokaa
10.3.2011
| Teksti: Pekka Maaranen
Asumme omakotitalossa, jota lämmitämme puilla. Talomme on varustettu myös sähkölämmityksellä, mutta sen olemme järkisyistä jättäneet varajärjestelmäksi. Viime kesän myrskyt ja talvien lumikuormat vahvistivat sen, ettei siitä oikein muuhun olekaan.
Seuratessani sähkön kulutushinnan ja siirtohinnan alati nousevaa käyrää, tunnen suoranaista riemua puulämmityksestä, jonka avulla loitolla pysyvät niin pakkanen kuin suuret sähkölaskutkin. Sitä paitsi puulla lämmittäminen pitää sisällään sellaista vaivannäköä ja ahertamista, jota ihminen tarvitsee. Eräs aikamme ongelmista on, että ihminen ostaa rahalla itselleen toimettomuutta. Kaiken kun saa nykyään valmiina. Myös polttopuut. Tulee jotenkin absurdi olo, kun katselee huoltoasemilla tarjolla olevaa kuuden koivuklapin pussukkaa ja sen päällä olevaa hintaa, 9 euroa. Metsien kullalla on kullan hinta.
Itse haen polttopuuni metsästä. Ratkaisu on luonteva täällä missä puuta on, katsoopa mihin suuntaan tahansa. Kahdeksan asuinvuoden aikana en ole ostanut vielä kalikkaakaan. Oman metsän suhteen olen Nalle Puhin kanssa tasoissa. Minäkin asun puolen hehtaarin metsässä. Mutta ne joilla on enemmän, ovat antaneet harvennus- ja hakkuujätteet käyttööni. Maksutta. On vain pitänyt mennä metsään ja hakea puut. Kaataa ja karsia, pätkiä, pilkkoa ja pinota.
Urbaaneimmat ystäväni ovat pyöritelleet päätään ja hymähdelleet. Polttopuiden hankinta ja varastointi kuuluvat kuulemma kuudenkympin kriisiin, ja koko lämmitystapa edustaa menneisyyttä.
Ehkä näin on, mutta monesti vanha konsti on parempi kuin säkillinen uusia. Ja joissakin asioissa vanha konsti on ainoa mahdollinen. Näin on esimerkiksi evankeliumin suhteen.
Nykypäivänä vaaditaan yhä kovaäänisemmin, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta pitäisi vapauttaa kokonaan kaikesta yliluonnollisesta ja myyttisestä sisällöstä. Nykyihminen kun on oppineisuudessaan tullut niin viisaaksi, että ihmeet ja yliluonnolliset asiat koetaan loukkaavina.
Todellisuudessa evankeliumin koko ydin on juuri niissä tapahtumissa, jotka ovat ihmiselle mahdottomia. Niissä tosiasioissa, jotka vain Jumala kykeni ja kykenee tekemään. Totuutta ei voi muuttaa, luopumatta Totuudesta. Jos teemme ymmärryksestämme Jumalan, totuudestamme tulee rahalla ostettavaa, järjellä ymmärrettävää, klapipussin veroista.
Tulen ruokaa.