Vallankumous tekstiviestillä

Toimittajan ja kameran voi aina pysäyttää rajalle, sosiaalista mediaa ei. Verkon keskusteluavaruuksissa arvot voi pistää uusiksi, hallitukset vaihtoon ja tehdä punaisesta mustaa. Deadlineja ei mediassa enää juuri ole, on vain online, hälytys aina päällä.

Jo kylmän sodan aikana USA salakuljetti xeroxeja ja Voice of American ääniaaltoja murtaakseen kommunistivaltaa. Varsinainen sosiaalisen median voimannäyte oli vuonna 2001, kun Filippiinien korruptoitunut presidentti Estrada joutui jättämään paikkansa – seitsemän miljoonan protestitekstiviestin takaa-ajamana. Tekstiviestikampanjoilla on horjutettu sittemmin valtaa niin Espanjassa kuin Moldovassakin. Etelä-Koreassa 2008 nuori tyttö masinoi amerikkalaisen pihvilihan tuontia vastustaneen nettikeskustelun poikabändin sivustolla. Muutama viikkoa myöhemmin nettikeskustelu oli paisunut satojen tuhansien korealaisten mielenosoitukseksi Soulissa, mikä romahdutti presidentin kannatuksen pohjalukemiin. Vastaavia esimerkkejä on jo pitkä lista – myös tyrehtyneistä kampanjoista.

Tekstiviestit ovat horjuttaneet myös kirkon valtaapitäviä, kuten katolisen kirkon pedofiiliskandaali osoitti. Olematta fakiiri, voi sillä rintamalla luvata tuulista jatkossakin niin Suomessa kuin muualla.

Viime viikkoina sosiaalisen median muskelivoima on heijastunut päivittäin uutisiin niin Egyptistä, Tunisiasta kuin Libyastakin. Silti on vaarana liioitella virallisen median tai sosiaalisen median valtaa muutoksissa itsessään, an sich. Pohjimmiltaan ne saavat aina käyttövoimansa ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista. Ne muuttuvat katalysaattoriksi vain, jos ne onnistuvat kanavoimaan jo pitkään poreilleen muutospaineen. Tällöin puhutaan vuosista tai jopa vuosikymmenistä, ei päivistä.

Salavaikuttajia ei Espoossakaan tarvitse etsiä naapurustoa kauempaa. Aamubussissa hiljaisen oloinen naapurini paljasti tienanneensa jo useita satasia lähettämällä pokkarikameransa kuvia uutislehteen. Yksi hänen paljastuksistaan oli kotikulmiamme puhuttaneet roska-astiavandaalit.

Koskaan ei voi tietää, milloin vieressäsi istuu reportteri. Koskaan ei voi tietää, missä seuraava ubiikkivallankumous jo kytee.


Kolumnisti on kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin viestintäjohtaja ja tietokirjailija.