Viikonloppuvihollinen

Siellä panssarivaunut jyräävät, ja niitä ammutaan singoilla ja ties millä tykeillä niin pyhäinpäivän hartaushetken kuin isänpäivän jumalanpalveluksenkin aikana.

Eivätkä nämä ole ainoat viikonloput vuodessa, kun Parolannummelta järjestetään jopa monen kilometrin päässä asuville siviileille sotilaallista ohjelmaa yllättäen, pyytämättä ja niin että varmasti kuuluu.

En ole sotia käynyt mies ja asevelvollisuudenkin suoritin urheilujoukoissa. Ymmärrykseni sodankäynnistä on siis varsin ohut. Sen verran ymmärrän, että vihollinen saattaa hyökätä muulloinkin kuin virka-aikana, jopa isänpäivänä kesken jumalanpalveluksen. Ymmärrykseni yltää vielä siihenkin, että jos vihollinen hyökkää viikonloppuna, myös torjunnan täytyy tapahtua viikonloppuna. Mutta mikä viikonloppuvihollisesta tekee niin vaikean, ettei hyökkäykseen varautumista oppisi arkipäivinä?

Vieköhän viikonloppuvihollinen pyhäpäivän rauhan suomalaisilta laajemminkin, vai onko se vain Parolannummen ja sen ympäristön painajainen?