Fireflight: For Those Who Wait

Lehtemme lukijoille amerikkalainen Fireflight ei liene kovin tuttu nimi, mutta monelle suomalaiselle teinille se on. Kymmenvuotias orkesteri kiinnitettiin viime vuonna Maata Näkyvissä -festivaalien pääesiintyjäksi kohtalaisesta tuntemattomuudesta ja he täräyttivät siellä energisen ja todistuksellisen keikan voittaen yleisön koko lailla puolelleen.

Yhtyeen ilmaisu on koostumus voimallisäänisistä särökitaroista, isoista soundeista, vaihtoehtorock-vaikutteista sekä naissolisti Dawn Michelen erinomaisen vahvasta ja kantavasta äänestä. For Those Who Wait on koko ajan suosiotaan kasvattaneen yhtyeen neljäs täysipitkä. Evanesence- ja Billy Talent-vaikutteet hyppäävät levyltä helposti esiin. Myöskin Paramore-yhtyeen teineihin uppoava poppipunkkimaustepurkki on avattu.

Yhtyeen sanomallinen ilmaisu on klassista CCM -tyyppistä ilmaisua, jossa kerrotaan omista kipuiluista ja kaikkivaltiaan Jumalan hyvyydestä. Yhtyeen jäsenten verraten nuoren iän huomaa lyyrikkojen kasvukertomustyyppisistä ilmaisuista. Maailma houkuttelee, mutta korkeimpaan voi aina luottaa. Toteava ilmaisu vaatisi kuitenkin hieman enemmän terää ja henkilökohtaisuutta.

Sama kärjen puute vaivaa ajoittain musiikkia, joka ei nouse tasoltaan keskitasoa korkeammaksi. Moni kappale on riffien sarjaa ja korkeaa kertosäettä numero sejase. Persoonallista leimaa jää kaipaamaan. Muistissa on kuitenkin yhtyeen huima Turun konsertti, siksi levyn kuuntelu ei vaivaannuta. Kotistereoissa kohtuullista, keikalla kiitettävää.