Hannu Ihalainen: Kielilläpuhuja

 
Päivä Osakeyhtiö


Kantele soi jälleen kauniisti. Kesällä arvioin Hannu Syrjälahden Syyspäivänä-levyn aika mairittelevin sanoin, ja kiitoksia satelee myös tälle Hannu Ihalaisen hauskasti nimetylle uutukaiselle. Saatesanoissaan Ihalainen sanoo näin: ”Toivon, että kuulija voisi levähtää kanteleen pehmeässä ja tunteikkaassa soinnissa ja että ’kielillä puhuen’ voisin kertoa hyvää sanomaa uskosta, toivosta ja rakkaudesta.” Artistin toiveet täyttyvät hyvin helposti. Taiten valittu kappalekavalkadi on läpeensä hengellistä materiaalia – vanhaa ja uutta, kotoista ja tuotua. Välillä käväistään trad. gospelin maailmassa, toisaalta taize-tunnelmissa. Pääpaino on kuitenkin kotoisen kristikuntamme klassikoissa.

Rockmusiikissa vannotaan yleensä alkuperäisversioiden nimeen. Kun itse on aikanaan tullut laajempaan musiikki-uskoon, on havainnut löytämisen ilon siitä, jos joku artisti tekee hienon uuden version jostain klassikkosävellyksestä. Ihalaisen levyllä on muutama aivan napakymppi. Näitä ovat Onnellinen vaeltaja, Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja, Oi Herra jos mä matkamies maan ja Berthierin Valvomaan ja rukoilemaan. Ihalainen on tehnyt muutamaan kappaleeseen aivan uudet mollisovitukset tai muunnelmat. Jarmo Poutun mestaroima huilu siivittää osaa kappaleista, etenkin Soi vienosti murheeni soitto -biisissä hän saa upean fraseeraavan soolo-osuuden.

Levyltä löytyy myös eräs viime aikojen varmasti kuulluimmista kannelkappaleista: Teema elokuvasta Postia pappi Jaakobille.