Pääkirjoitukset

Näillä pidot paranee

Viime sunnuntain jumalanpalveluksissa oli vahva saarnateksti. Jeesus kertoi isännästä, joka järjesti pidot, mutta niihin ei ollut juurikaan halukkaita tulijoita. Kutsutut estelivät eikä väkeä tuntunut tulevan edes pakolla.

Joka tietoa lisää…

Siirtymistämme teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan on ylistetty suurena askeleena kohti parempaa tulevaisuutta. Tiedon määrän lisääntyminen ja ihmisen mahdollisuudet päästä sen lähteille auraavat tietä onnellisempaan maailmaan.

Kirkon kriisi vai kriisin kirkko?

Ensi viikonvaihteessa kokoontuu kirkkokansa Kirkkopäiville Kuopioon. Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman tarkoituksena on keskustella kirkkoamme juuri nyt koskettavista tärkeistä asioista. Puhuttavaa varmaan riittää. 

Eipäs yleistetä

Samalla kun tietojen välittämisen nopeus yhä vain kasvaa ja sen määrä lisääntyy, iskee kaiken kantaan yksi uutisoinnin helmasynneistä, yleistäminen. Pahimmillaan tämä ilmenee sosiaalisessa mediassa, mutta ei siitä olla vapaita muuallakaan tiedotusvälineissä.

Ei arvoja ilman asennetta

Suomen viimesyksyinen yritys päästä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi pariksi vuodeksi päättyi katkeraan vaalitappioon järjestön yleiskokouksessa. Koettu takaisku otti sen verran koville, että ulkoministeriö teetti asiasta selvityksen.

Myönteisyyden voima

Helluntailaisten RV-lehti julkaisi edellisessä numerossaan laajan artikkelin fundamentalismista. Lehti haastatteli artikkelin kirjoittajaa, Tapio Lohikkoa, joka kertoi lainaavansa usein fundamentalismin määritelmäksi lukemaansa George Marsdenin ajatusta: ”Fundamentalisti on evankelinen kristitty, joka on vihainen jostakin.”

Arvojen taisto

Taistelu Euroopan sielusta tiivistyy. Panoksena ovat meille tähän asti keskeisinä vaikuttaneet arvot, kuten oikeudenmukaisuus, vapaus – ja myös pyhyys. Kaksi viime viikolla ilmestynyttä aikakauslehteä käsitteli kumpikin tavallaan näitä teemoja.

Evankelistan muistolle

Suomalaisten kristittyjen keskuudessa laajan arvostuksen saanut Hilja Aaltonen sai kutsun Työnantajansa luokse 13.2. Siunaamme ja kunnioitamme tämän pitkän elämäntyön tehneen naisevankelistan muistoa. Yli 105 vuotta kestänyt elämä on kantanut suurta siunausta taivasten valtakuntaan.

Yhteisvastuu ja ekopaasto

Monet väittävät kristillisen uskon ajautuneen Suomessa sivuraiteille. Uskonnollisuuden kerrotaan säilyttäneen asemansa, mutta kristillisyyden joutuneen paitsioon. Entä jos kyseessä onkin näköharha? Jospa kristillisyys onkin mukana enemmän kuin osaamme nähdä?

Rajoja koetellaan

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Maailma muuttuu, mekin muutumme, mutta pitääkö kaiken muuttua? Tätä miettii yksi ja toinen kirkkomme piirissä seuratessaan yhä yksilöllisemmiksi käyviä näkemyksiä uskostamme.

”Jumalan siunausta”

Monen suusta kuului kiitollinen huokaus, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivotti uudenvuodenpuheessaan ”Jumalan siunausta”. Osa kansalaisista piti sitä tarpeettomana, jopa vääränä. Miksi kahdesta presidentin lausumasta sanasta syntyy näin valtava haloo?

Joulun lapsi – ja lapsen joulu

Jumala asettuu aina kaikkein heikoimman puolelle. Tämä on kristillisessä kielenkäytössä yksi suosituimmista väittämistä. Raamatun itsensäkin mukaan Jumala on ylpeitä vastaan, mutta antaa nöyrille armon. Mutta keitä ovat nuo kaikkein heikoimmat?

Itsenäisyys ei ole itsekkyyttä

95-vuotias Suomi valmistautuu jälleen yhteen syntymäpäivistään. Tunnelmat ovat ristiriitaiset. Toisaalla on uskomaton kasvu yhdeksi maailman kehittyneimmistä, rikkaimmista, koulutetuimmista ja vapaimmista valtioista. Toisaalla on liian monen kansalaisen pahoinvointi, masennukseen taipuva, liian moneen asiaan negatiivisesti asennoituva ja alkoholinhuuruinen kansakunta.

Uskossa vai Eskossa?

Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala kirjoitti jokin aika sitten järjestönsä julkaisemassa Elämään-lehdessä uskoon tulemisesta. Hänen mukaansa kirkossamme ei enää juurikaan julisteta sellaista sanomaa, jossa kehotetaan ihmisiä tulemaan uskoon.

Korvaavia kokemuksia

Isänpäivän perusteemoihin on viimeksi kuluneina vuosina kuulunut peräänkuuluttaa katoamassa olevaa vanhemmuutta. Kasvavat pojat ja tytöt tarvitsevat nykyistä selkeämpää miehen mallia, ja sitä meiltä isiltä usein pyydetään. Pyynnön taustalla on syvenevä huoli terveen mallin katoamisesta.

 Vastuuviikko haastaa vastuuseen

Suomi hävisi YK:n yleiskokouksen äänestyksessä turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten vaalin. Syitäkin on arvioitu. Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan syynä on se, että valittu Luxemburg oli ehdolla ensimmäistä kertaa, kun taas Suomi oli vaalissa jo kolmannen kerran.

Riiteleminen väsyttää

Viime sunnuntain luterilaisissa jumalanpalveluksissa oli aiheena rakkauden kaksoiskäsky. Samaan saumaan osui jälleen kerran uusi julkinen riitely siitä, mikä on oikeaa hengellisyyttä ja kristillisyyttä, mikä ei.

Pilkka osuu omaan nilkkaan

Viime viikkojen mellakat muslimimaissa ovat nostaneet esiin kysymyksen jumalanpilkasta. Tällä kerralla äänensävy on voimakkaan tuomitseva myös Suomessa. Tässä asiassa on syytä muistaa jotain omasta historiastamme.

Epäillään kristityksi

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön valinnasta syntyi varsinainen turpakäräjien sarja. Suurinta tuomiovaltaa käyttivät valtakunnan päämediat. Tällä kertaa hyvänä kakkosena seurasi sosiaalinen media ja äityi edellistäkin ärhäkämpään mielipiteiden vaihtoon.

Katosi pykäläviidakkoon

Sastamalalaisen koulun rehtori on käyttänyt omaa ymmärrystään. Tupakoinnista

Ruokakriisin varjossa

Sunnuntaina päättyneiden olympialaisten urheilullisen puolen taustalla

Pelkokerroin kasvaa

Suomalaisten ja koko Euroopan kesälomista huolimatta ongelmat eivät suostu lomailemaan. Eduskunnankin piti katkaista puoli vuosisataa kestänyt perinne ja palata töihin kesken lomien. Aivan kaikkien osalta sekään ei onnistunut.

Lähetys yhdistää

Meneillään olevan kesän hengelliset kesäjuhlat alkavat olla jälleen kerran voiton puolella. Juhlia toki riittää, mutta suurimpien herätysliikkeiden ja järjestöjen juhlat on jo pidetty. Jos etsii jotakin yhteistä nimittäjää kaikille näille juhlille, se keskeisin varmaan on hengellisen sanoman julistaminen, ja luonnollisesti aina kunkin liikkeen ja järjestön omien painotusten mukaan.

Oikean ja väärän sekamelska

Maailma oli ennen paljon yksinkertaisempi. Yhteiskunta jaettiin osiin. Vallan kolmijako-oppi oli selvä kuin pläkki. Lainsäädäntö laati lait, toimeenpanovalta pani ne käytäntöön ja jos syntyi ristiriita, tuomiovalta astui kuvaan. Nyt ovat asiat toisin.

Ylivarovaisuutta

Kesä on alkanut. Seurakuntien elämässä sen huomaa, kun toiminta muuttaa kesäkodeille - ainakin niissä seurakunnissa, joissa kesäkoteja vielä on. Mutta vaikka ei olisikaan, niin toiminnan painopisteenä olevat rippikoululeirit jatkuvat edelleen. Kaikesta kirkon ympärillä kuohuvasta huolimatta tämä toimintamuoto on säilyttänyt suosionsa.

Yhdistääkö yhteinen huoli?

Vielä pari vuotta sitten joku saattoi vielä erehtyä ajattelemaan, että kunhan valtava jäsenpako kirkosta rauhoittuu, niin sen jälkeen palataan taas takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Enää kirkosta ei erota sillä vauhdilla kuin pari vuotta sitten, mutta eroamisen rinnalle on syntynyt muita kehityskulkuja. Viime aikoina ovat voimistuneet ne äänet, jotka vaativat kirkon ja valtion selvää erottamista toisistaan.

Äidit – ne parhaat

Moni keski-ikäinen muistelee menneitä, ja osaa luetella vanhat liputuspäivät ulkoa. Nykyäänhän harva se viikko pitäisi nostaa siniristi salkoon jonkun hyvän asian puolesta. Kalenteriin on lisätty myös kaiken aikaa kaikenlaisia juhlapäiviä ja teemaviikkoja. Mutta herättääkö mikään juhlapäivä niin paljon erilaisia tunteita kuin ensi sunnuntaina vietettävä äitienpäivä?

Liberaali vai konservatiivi?

Kirkollisessa keskustelussa on viime aikoina esitetty toivomuksia luopua jaottelusta liberaaleihin ja konservatiiveihin.

Arvomaailma alennusmyynnissä

Meillä suomalaisilla on ollut jo pitkään aihetta tyytyväisyyteen, ellei peräti ylpeyteen. Suomi on todettu yhdeksi maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Meille tärkeä perusrehellisyys tunnustetaan muuallakin maailmassa. Arvomaailmaamme on pidetty terveenä. Yhtenä perusteluna on pidetty vahvaa sitoutumista kristillisiin arvoihin.

Traditio on kuolleiden demokratiaa

Kuinka vapaa ihmisen on oltava, että hän on oikeasti vapaa? Mitä vapaus itse asiassa on? Miten uskonto ja vapaus liittyvät toisiinsa?

"Muuttuuko ihminen?"

”Muuttuuko ihminen, ja mihin suuntaan”, kyseli aikanaan virolainen laulaja Georg Ots. Sama kysymys vaivaa meitä yhä.

Mitä Ruotsi edellä, sitä…

Kun luterilaisen kirkon päättäjät hyväksyivät naispappeuden runsas 25 vuotta sitten, jotkut ehtivät ennustaa seuraavaksi homoseksuaalisuuden hyväksymistä. Silloinen kirkon johto tuohtui tällaisesta ja vakuutti, ettei yksi asia johda toiseen.

Epätasa-arvoiset arvot

Suomi on saanut uuden tasavallan presidentin. Sana-lehti onnittelee Sauli Niinistöä ja toivottaa hänelle ja hänen puolisolleen elävän Jumalan siunausta uudessa tehtävässä ja roolissa.

Monien arvojen maa

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on käyty. Millä tavalla vaalitulos osallistuu paljon puhuttuun arvokeskusteluun? Viime vuoden eduskuntavaalit auttavat ymmärtämään tämän vaalin viestiä.

Herätys! Väckning!

Vuodenvaihteessa seisotaan uuden kynnyksellä. Taaksepäin nähdään, mitä mennyt vuosi piti sisällään. Eteenpäin näkyy vain jotain epämääräistä - siellä on todennäköisesti, luultavasti ja mahdollisesti jotain. Aika näyttää.

Joulun dogmi

Useissa tiedotusvälineissa on ihasteltu kirkkojen täyttymistä joulun alla. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat saaneet jakamattoman suosion. Näin totesi myös Iltalehti pääkirjoituksessaan vajaa kaksi viikkoa sitten: ”Kauneimpiin joululauluihin yhdytään tuhansissa tilaisuuksissa. Useimmille kirkossa lieneekin tärkeintä perinne ja eettinen sanoma, eivät dogmit”.

Wang Yuen kuolema

Kiinassa kuukin on kummempi eivätkä arjen tapahtumatkaan aivan tavallisilta näytä. Kiinalaisia on jonkin aikaa puhuttanut tilanne, joka tallentui valvontakameraan. Siinä valkoinen pakettiauto ajaa kujaa pitkin. Pieni kaksivuotias tyttö kävelee keskellä kujaa autoa kohti. Kuljettaja ei väistä, vaan ajaa tytön yli. Tämä jää maahan makaamaan verissään ja pahoin loukkaantuneena. Kameran kertoman mukaan toinenkin auto ajaa tytön yli, ja lopulta 18 ihmistä kulkee pikkutytön ohitse auttamatta tätä.

Stubbin darvinismi pelottaa

Eurooppaministeri Alexander Stubb puhui Belgiassa, että ”euro on lähtökohtaisesti darwinistinen järjestelmä, jossa vahvat pärjäävät”. Stubb painotti, että EU:n sisälle muodostuvaa kovaa ydintä ei perusteta poliittisilla päätöksillä, vaan se muodostuu markkinoilla.

Sanat ja teot samalle viivalle

Viime päivinä on kansan syvissä riveissä käyty jälleen keskustelua moraalisista kysymyksistä. Tarkoitan siis julkisuuteen kerrottuja lähimmäisten verotietoja. On hämmästelty joidenkin aivan ylivertaisia ansioita omiin verrattuna ja sitä, miten pelkällä ihmisten naurattamisella ansaitaan sievoisia summia. Monien kohdalla todetaan, että on se niin väärin. Ja kuitenkin jokaisen unelmana olisi saada olla tuossa joukossa itse.

Ikuinen jättää jäljen

Monet, joille kirkkomme on rakas, ovat ahdistuneita nykyisestä tilanteesta. Toinen toistaan seuraavat iskut näyttävät murentavan lähes horjumattomana pidettyä perustaa. Mikään ei näytä estävän kehityskulkua, jonka toisessa päässä odottaa kirkon ja kristillisyyden kaventuminen osaksi suomalaisen yhteiskunnan marginaalia.

Tilaa toivolle ja unelmille

Kansainvälinen TV-uutiskanava Al Jazeera lähetti vastikään suomalaisen Risto Vuorisen kuvaaman raportin Vietnamista. Sama ohjelma näytettiin meillä TV2:ssa toukokuussa.

Kielipeliä

Loppukeväällä ja vielä pitkälle kesäänkin maailmalla seurattiin entisen Maailmanpankin pääjohtajan Dominique Strauss-Kahnin edesottamuksia. Hänen väitettiin raiskanneen hotellisiivoojan hotellihuoneessaan New Yorkissa. Syyte kuitenkin hylättiin, koska syyttäjät eivät enää luottaneet naisen kertomaan. Mitä oikein tapahtui?

Viinan kiroja vastaan

Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat yhteisessä tutkimuksessaan selvittäneet, miten oluen alkoholiprosentin vähentäminen vaikuttaisi alkoholin kulutukseen Suomessa.

Maailma täynnä sanoja

Maailma on sanoja täynnä, mutta vähitellen alkaa tuntua, että ainakin osan niistä voisi jättää sanomatta. Syynä on vastuuton kirjoittelu internetissä.

”Siunaa ja varjele koulutie”

Kansalaisten yleinen käsitys on arvioida kirkko ja seurakunnat vanhanaikaisiksi ja ajastaan jälkeen jääneiksi. Kun maailma kehittyy, väitetään kirkon pysähtyneen paikoilleen. Tarkkaavainen ohikulkija voi kuitenkin yllättyä huomaamaan, miten hyvin seurakunnat ovat ajassa kiinni.

Aukko evankelistojen rintamassa

Evankelista Kalevi Lehtisessä menetimme kansainvälisesti tunnetuimman sananjulistajamme. Kun tv-toimittaja Hannu Karpo teki Lehtisestä 1990-luvun alussa ohjelman, hän haastatteli ihmisiä Helsingissä ja silloisessa Leningradissa. Suomessa Lehtistä ei tuntenut juuri kukaan, kun taas naapurin miljoonakaupungissa hänet tunsi jokainen.

Eettisesti monitaitoinen

Puolustusvoimien kenttähartaudet ja -messut tuovat vaihtelua sotilaan arkeen. Ne ovat hyvin suosittuja ja niitä jopa odotetaan. Ne ovat osa yhteenkuuluvuuden henkeä, joka syntyy asepalvelustaan suorittavien nuorten välille vähän samoin kuin rippikoulussa. Koetaan jotain ainutlaatuista ja ”metsäkirkossa” ollaan lähellä elämää suurempaa – yhdessä.

Kirkolla on myös yhteinen usko

Alkuvuoden merkittävimpiin kirkollisiin puheenvuoroihin on kuulunut Tampereen piispan Matti Revon luento viime maaliskuulta. Hän esitelmöi Kirkkohallituksen järjestämässä Kirkon evankelioimistyön konferenssissa Hämeenlinnassa aiheesta ”Minä en häpeä evankeliumia”.

Helluntai muutti maailman

Ensi sunnuntaina vietetään helluntaita, seurakunnan syntymäpäivää. Uuden testamentin kirja Apostolien teot kertoo ensimmäisen helluntain yliluonnollisista tapahtumista parisen tuhatta vuotta sitten. Pyhä Henki, jumaluuden kolmas persoona, asettui asumaan jokaiseen kristinuskovaiseen.

Nyt jäitä hattuun

Joku merkillinen toisten vikoilemisen ja arvostelemisen piru meitä kristittyjä tuntuu vaivaavan enemmän kuin olisi suotavaa. Enkä tarkoita nyt lainkaan samaa sukupuolta olevien siunaamista enkä naispappeutta.

Herätysliikkeet marginaalissa

Viime viikolla pidetyn kirkolliskokouksen yhteydessä järjestettiin kirkon tulevaisuutta käsittelevä keskustelu, johon oli kutsuttu kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Yksi keskustelijoista, Tampereen hiippakunnan dekaani Ari Hukari kommentoi herätysliikkeiden asemaa kirkossa toteamalla, että niiden keskeinen asema on ”puppua”. Hänen mukaansa herätysliikkeistä on tullut marginaalisia, sisäänpäin kääntyneitä totuusyhteisöjä.

Arvovaalit

Tuskin koskaan on eduskuntavaalien yhteydessä korostettu niin paljon arvoja kuin nyt tapahtui. Onhan niiden suhteen tapahtunut voimakasta polarisoitumista ja hajontaa. Kansalaiset eivät valitse enää vain ehdokkaita ja poliittisia suuntauksia. He valitsevat ehdokkaiden kautta arvoja. Ja vaihtoehtojahan kyllä löytyy.

Politiikka ja usko

Viime syksyn Ajankohtaisen kakkosen homoillasta lähtien on käyty jonkin verran keskustelua uskonnon ja politiikan suhteesta. Sama asia nousi esille myös viime viikolla, kun oikeusministeri Tuija Brax allekirjoitti vetoomuksen arvioida kriittisesti kirkon sisällä toimivien lähetysjärjestöjen kirkolta ja seurakunnilta saamaa tukea.

Rukoustiloja kouluihin

Viime viikkojen pysähdyttävät uutiset Japanista ja Pohjois-Afrikasta ovat jättäneet alleen monta sellaista uutista, joita ei kuitenkaan saisi ohittaa hiljaisuudella. Yksi tällainen omaan yhteiskuntaamme liittyvä lyhyt kommentti on syytä nostaa esille.

Suuri Paasto

Eilen vietettiin tuhkakeskiviikkoa, josta alkoi Suuri paasto. Edessä on 40 päivän rupeama, joka haastaa meidät fyysiseen ja henkiseen harjoitukseen – luonnollisesti jokaisen omien voimien mukaan. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, noteeraavatko TV-kanavien lukuisat kokkiohjelmat paaston aikaa. Kun näitä ohjelmia paljon seurataan, heillä olisi tuhannen taalan paikka ohjata katsojia paaston salaisuuksiin.

Wikileaks ja rippisalaisuus

Mitä yhteistä on Wikileaksilla ja rippisalaisuudella? Ensi alkuun ei juurikaan mitään. Kooltaankin asiat ovat melko lailla eri mittaluokkaa. Mutta lähempää asioita tarkastellen niistä alkaa löytyä yhteisiä piirteitä.

Monikulttuurisuus tiensä päässä?

Iso-Britannian pääministeri David Cameron piti viime viikolla Münchenin turvallisuuskokouksessa puheen, jossa hän totesi monikulttuurisuuden ajan epäonnistuneen. Hänen mukaansa liian pitkälle menevä suvaitsevaisuus johtaa eri kulttuurien eristäytymiseen ja pelkoon puuttua vähemmistöissä pesivään rasismiin ja terrorismin uhkaan.

Usko voittaa kuolemankin

Tämän Sana-lehden ilmestymispäivä osuu yhteen kansainvälisen vainojen uhrien muistopäivän kanssa.

Kasteen lahja velvoittaa

Kirkosta eroamisen ehkäisemiseksi on esitetty melkoinen lista ehdotuksia: Kirkon tulee modernisoida vanhoillisia käsityksiään. Kirkon tulee uudistaa ikivanhaa hallintoaan suoraviivaisemmaksi. Kirkon tulee astua lähemmäksi ihmistä.

Joulu kuuluu jokaiselle

Tänä vuonna on koko Suomeen luvassa unelmien luminen joulu, juuri sellainen kuin lapsuuden joulut olivat. Ulkonaiset puitteet ovat kohdallaan, ehkä joillakin alueilla liian kovaa pakkasta lukuun ottamatta.

Onko täällä kilttejä lapsia?

Kyllä meiltä kilttejä lapsia löytyy. Itse Suomi-neito on ehdottomasti koko Euroopan kiltein lapsi. Kun uudet leikkikaverit, vaikkapa Papandreoun lapset Kreikasta, tulivat hiekkalaatikolle ja sekoittivat muiden leikit, meidän neitomme oli kiltti ja tahtoi korjata etelän poikien aiheuttamat sekasotkut.

Isänmaan asia

Katsotuimman tv-ohjelman aika on taas käsillä. Katajainen kansa istuu vastaanottimiensa äärelle katsomaan, keitä kaikkia tasavallan presidentti on kutsunut itsenäisyyspäivän vastaanotolleen. Ainakin hetken aikaa lähes koko Suomi tuntee kuuluvansa yhteen.

Vastuullista vanhemmuutta – onnea isille!

Vietetään nyt vielä isänpäivää, kun siihen on mahdollisuus. Jos paineet pyrkimyksille päästä sukupuolisuudessa neutraalille linjalle jatkuvat, niin katoaahan silloin tarve äitienpäivän ja isänpäivän viettoon. Ollaan kuin Ranskan vallankumouksen aikoihin, pelkkiä kansalaisia vaan. Tosin sillä erotuksella, että silloin tunnustettiin vielä sukupuolet, kohta ei niitäkään.

Vain yksi on joukosta poissa

Maailman evankelioimisesta huolta kantava Lausanne -liike kokosi historiansa kolmanteen kongressiin Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin runsaat 4000 osanottajaa 197 maasta. Vain YK kykenee vastaavaan edustavuuteen. Olisi luullut järjestäjien olleen tyytyväisiä tähän. Kuitenkin kongressin ensimmäisestä tilaisuudesta lähtien tunnelmaa haittasi yhden delegaation puute. Kiinalaisia ei kokousväen joukossa nähty.

Viides – ja kymmeneskin herätys

Viime aikoina käydyssä kirkollisessa keskustelussa on puhuttu ns. viidennestä herätysliikkeestä. Sen nimi löytyi aikanaan, kun ei oikein keksitty arkikäyttöön soveltuvaa nimitystä neljän perinteisen herätysliikkeen jälkeen syntyneelle. Rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus olivat asettuneet kieleen pysyvästi, mutta uuspietisiminkin nimellä vaikuttanut herätys sai nimekseen pelkän järjestysnumeron.

Uskontoja saa arvostella

Floridalainen pastori Terry Jones uhkasi polttaa Koraaneja. Tästä otettiin maailman mediassa irti kaikki mahdollinen, millä vain ikinä voitiin osoittaa, että kristinuskon piirissä ilmenee islamin vastaisuutta. Ilon ottivat irti myös muslimit eri puolilla maailmaa.

Armotonta menoa

Viime keväänä TV lähetti ohjelman, jossa seurattiin kohupastori Antti Kylliäisen vierailua suomalaisessa yrityksessä puhumassa armosta. Yleisön joukossa Kylliäistä kuunnellut nainen pyysi pastoria arvioimaan nykyistä aikakautta vertaamalla sitä Vanhan testamentin hänen mielestään julmaan ja armottomaan aikaan. Antti Kylliäinen vakuutti kysyjälle ja muullekin kuulijakunnalle, että Vanhan testamentin aikakausi – ja siis myös Jumala – oli nykyistä aikakauttamme merkittävästi julmempi ja armottomampi.

Ihmisen lähtö

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa pienelle pöydälle on sytytetty kynttilä. Klassinen kappale soi hiljaa. Omaisia tulee ovesta, halataan ja itketään. Huoneen ainoa asukki lepää hiljaa vuoteellaan, tai oikeastaan vain se, mitä on jäänyt jäljelle. Hän itse poistui juuri äsken rauhallisesti huokaisten, ja käsi, josta omaiset vielä hetki sitten pitivät kiinni, on nyt kylmä.

Ihmisen äänellä

Kesän herkimpiin hetkiin kuului tuokio palvelutalon asukkaan 90-vuotispäivillä, jonne hän oli kutsunut kotiseurakuntansa papin tervehdyskäynnille. Pappi puhui päivänsankarille niin kuin aikuiselle puhutaan ja välitti kirkon sanoman nykykielellä.

Armon sijasta armottomuutta

Vuosikymmeniä on kaikkialla vannottu taloudellisen kasvun nimeen. Kasvun mittarina on käytetty bruttokansantuote, bkt –käsitettä. Virallinen oppi on kuulunut meidän päiviimme saakka, että bkt:n kasvu lisää hyvinvointia.

Kansalaiskasvatusta nettikeskusteluun?

Netti mahdollistaa nopean reagoinnin lehden sisältöön. Hädin tuskin on lehti ehtinyt kolahtaa luukusta tai juttu laitettu verkkosivuille, kun ensimmäiset kommentit jo ilmestyvät nettilehden keskustelupalstalle.

Anna palaa!

Uusi arkkipiispamme on saanut vastata lukemattomiin kysymyksiin. Yksi useimmin esitettyjä on, miten hän uudistaisi kirkkoa. Tähän arkkipiispa on vastannut haluavansa uudistaa kirkollista ja kristillistä kielenkäyttöä niin, että se olisi kaiken kansan ymmärrettävissä.

”Tämän sukupolven aikana”

Näinä viikkoina tulee kuluneeksi 100 vuotta yhdestä kirkon merkittävimmistä kokouksista. Kesäkuussa 1910 pidettiin siihen asti laajapohjaisin maailmanlähetystä käsitellyt Edinburghin kokous.

Laupiaan samarialaisen haaste

Euroopan tulevaisuus vaarassa

Viime sunnuntaina, toukokuun 9. päivänä vietettiin Eurooppa-päivää. Päivämäärän on määrännyt se julistus, jonka Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi kuusi vuosikymmentä sitten vuonna 1950. Julistus koski ”Saksan ja Ranskan välisen hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen”. (Sana 13.5.2010)

Vapun uusiokäyttöä

Työväen ja ylioppilaiden suuri juhla vappu on ovella. Sen ainoan kerran vuodessa kaivavat aikanaan ylioppilaslakin saaneet sen jostain vaatekomeron kätköistä, pudistelevat tomusta ja huomaavat yllätyksekseen, miten ahtaaksi lakki on käynyt. Ei tunnu mahtuvan enää pää lakkiin. (Sana 29.4.2010)

Jeesuksen monet kasvot

Mennyt pääsiäinen osoitti sen, että seurakunnista löytyy aitoa valmiutta lähteä ulos kirkosta. Kärsimyshistorian ympärille rakennetut näytelmät ja vaellukset keräsivät kymmeniä, ellei peräti satoja tuhansia katsojia. Ristin tapahtumat kerrattiin jälleen kerran ja tavalla, joka jätti jäljen ihmisen sieluun. (Sana 15.4.2010)