Äidit – ne parhaat

Moni keski-ikäinen muistelee menneitä, ja osaa luetella vanhat liputuspäivät ulkoa. Nykyäänhän harva se viikko pitäisi nostaa siniristi salkoon jonkun hyvän asian puolesta. Kalenteriin on lisätty myös kaiken aikaa kaikenlaisia juhlapäiviä ja teemaviikkoja. Mutta herättääkö mikään juhlapäivä niin paljon erilaisia tunteita kuin ensi sunnuntaina vietettävä äitienpäivä?

Tuo alkujaan amerikkalainen innovaatio otettiin aikanaan innostuneesti vastaan. Oli löydetty todellinen juhlimisen aihe: sillä jos joku tässä maailmassa tarvitsee oman juhlapäivänsä, niin juuri äitiys.

Mutta ajat muuttuvat ja me muutumme mukana. Nykyinen äitienpäivän vietto ei ole entiseen tapaan puhdasta ja kokosydämistä. Juhlapäivää varjostavat uudet ajatukset.

Äitiys ei tunnu olevan enää niin aito juhlimisen aihe kuin vielä vaikkapa puoli vuosisataa sitten. Silloin ennen, kun miehen palkka riitti pitämään perheen toimeentulon yllä, äitiyttä todella arvostettiin.

Nyt puhutaan työllisyysasteen nostamisesta. Jokaisen aikuisen tulee palvella työelämää. Äitiys alistetaan suurempien tavoitteiden, kuten jatkuvan talouskasvun alttarille.

Ja jos juhlitaan äitiyttä liian voimakkaasti, saattaa syntyä käsitys muiden elämänmuotojen väheksymisestä. Saattaa jopa kehittyä syyllisyyden tunteita. Ja sitähän ei kukaan halua, eihän?

Monien mielestä äitienpäivää ei tule juhlia liian voimakkaasti myöskään siksi, että se saattaa isät epätasa-arvoiseen asemaan. Kaikenlainen tasapäistäminen alkaa vaikuttaa juuri äitienpäivän kaltaisten juhlapäivien arvostukseen.

Äitiyden häivyttämisessä kaiken muun juhlinnan sekaan on syvimmiltään kysymys aikuisten omasta pelistä, jossa suurimpana häviäjänä on seuraava sukupolvi, lapset. Jos emme uskalla juhlia äitiyttä, emme myöskään halua tunnustaa sen välttämättömyyttä, että jokaisen sukupolven on kannettava vastuunsa elämän jatkumisesta ja vieläpä uutta sukupolvea arvostavalla tavalla.

Kun Jeesus siunasi lapsia, hän otti heidät syliinsä ja asetti aikuisten keskelle, turvaan ja suojaan. Jokaisen aikuisen sukupolven on otettava vastuu elämän jatkumisesta. Tuon vastuun ytimessä on lapsen arvostaminen. Juuri siksi meidän on juhlittava äitiyttä.

Onnea ja Jumalan siunausta kaikille äideille.