Farisealaisuutta parhaimmillaan

Ammattijärjestön johtajan edellytetään edustavan liittoonsa kuuluvien näkemyksiä. Vaikka paperimiesten tulot eivät todellakaan ole valtakunnan heikoimpia, heidän puheenjohtajansa ei olisi saanut ymmärtää noin suuria palkkoja.

Tapahtuneesta syntyi keskustelu ja useissa yhteyksissä on todettu, että kysymys on moraalista. Tällaista korvaussummaa ei yksinkertaisesti tule hyväksyä – ei ainakaan paperimiesten. Se on väärin.

Tähän asti kaikki tuntuu ihan oikealta. Liian suuret palkat ovat väärin. Työmiehen ei tule hyväksyä näin hirveitä palkkoja.

Mutta.

Entä jos tuon Jouko Ahosen kommentin olisi esittänyt markkinatalouden mannekiini numero 1, kapitalismin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Björn Wahlroos? Kukaan ei olisi korvaansa lotkauttanut. Eihän? Hänen pitääkin ajatella näin.

Tässä on kysymys huippuunsa viedystä kaksinaismoraalista. Tämän parempaa esimerkkiä todellisesta farisealaisuudesta tuskin löytyy. Jos kirkkoa syytetään näistä synneistä, ei sekään kykene näin ilmiselvään ja räikeään ulkokultaisuuteen.

Työväenliikkeen tulee ehdottomasti tuomita 700 000 euron palkkio, mutta ihan oikean kapitalismin näkökulmasta se on ihan ok. Saman asian tuleekin näyttäytyä erilaiselta, kun sitä katsotaan eri puolilta. Ei ole olemassa yhtä totuutta siitä, mikä on oikein ja väärin. Moraali saa luvan joustaa. Näin yleinen mielipide nyt sanoo.

Me olemme hyväksyneet keskuuteemme kaiken aikaa kasvavan eriarvoisuuden. Olemme hyväksyneet myös moraalin erilaisuuden, mutta ehtona on, että erilaisuuden sääntöjä ei saa rikkoa. Jouko Ahonen teki niin, ja maksaa siitä hinnan.

Nyt jo eläkkeellä oleva kirkon vaikuttaja Olli-Pekka Lassila peräänkuulutti viime viikolla nykyistä vahvempaa kristillistä etiikkaa. Hänen mukaansa luterilaisella kirkolla on todella heikot eväät oikean ja väärän määrittelemisessä. Kotiläksyt on jäänyt tekemättä.

Jos joku kirkossa kuuli Lassilan toiveen, niin omalta puoleltani ehdotan ensimmäiseksi selvitettäväksi tapaukseksi Jouko Ahosen synnyttämän kohun. Onko oikein, että me nielemme toisen saamat, ja yhteisistä varoistamme maksetut satojen tuhansien palkat ja samalla siivilöimme syrjään hänet, joka ääneen sanoo hyväksyvänsä ne?