Globaalia etiikkaa

Turun seminaaria uutisoinut MTV3 haastatteli emeritusprofessori Reijo E. Heinosta. Tämä uskonnonopetuksen asiantuntija kertoi uutistoimittajalle tarpeesta rakentaa tulevaisuuden uskonnonopetus globaalin etiikan varaan.

Mitä on globaali etiikka?

Globaalin etiikan kulmakivi asetettiin vuonna 1993 Chicagossa maailmanuskontojen parlamentissa. Siellä hyväksyttiin kaksi perusperiaatetta. Ensinnäkin jokaista ihmistä on kohdeltava inhimillisesti. Toinen perusajatus on ”kultainen sääntö”: mitä et halua toisten tekevän sinulle, älä tee sitä myöskään heille.

Viimeksi mainittu periaate on tässä puettu passiiviseen muotoon. Jeesus ilmaisi asian paljon aktiivisemmin: mitä toivot ihmisten tekevän Sinulle, tee se ensin heille. Kyse ei ole vain tekemättä jättämisestä, vaan tekemisestä. Maailma ei parane sillä, että jätämme asioita tekemättä. Nimenomaan on toimittava niin, että minä teen ensin Sinulle sen, mitä toivon Sinun tekevän minulle.

Vastuuviikon teema uskonnonvapaudesta on globaalin etiikan mukainen ja erityisen ajankohtainen juuri kristinuskon kannalta. Tällä hetkellä etenkin kristityt elävät vainojen ja syrjinnän keskellä. Näiden uskonsa tähden kärsivien tähden olisi toivottava, että edes tuo uskontofoorumin kielteinen muotoilu toteutuisi: mitä et halua toisten tekevän Sinulle, älä tee sitä myöskään heille.

Vastuuviikon johdantotekstissä todetaan, että yli puolet maailman väestöstä elää olosuhteissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan. Kun samainen teksti toteaa, että ”näitä loukkauksia tapahtuu myös Suomessa, mutta niistä ei juurikaan puhuta julkisuudessa”, olisi todella tärkeää tarkentaa, mitä tällä konkreettisesti tarkoitetaan. Kuuluuko Suomi vastuuviikon järjestäjien mukaan niihin maailman maihin, joissa ”uskonnonvapautta rajoitetaan tuhoihin seurauksin”?

Jos jotain toivoisi lisää, niin muiden uskontojen edustajien näkökulmia heidän omasta aloitteestaan. Aina näyttää olevan sellainen, että nimenomaan kristinuskon edustajien pitää olla aloitteellisia. Sinänsä tuo kolmen monoteistisen uskonnon edustajien julistus uskonnonvapaudesta on sen väärti, että se tulisi lähettää luettavaksi muidenkin maiden uskonnollisille johtajille.