Herätys! Väckning!

Luterilaisessa kirkossa mennyt vuosi jatkoi pitkään jatkunutta kehitystä. Kirkosta erosi 42 693 henkilöä, mutta siihen myös liittyi 14 082 henkilöä. Erotus on kuitenkin huima.

Jos haluaa lisää itseruoskintaa, voi katsoa muitakin lukuja. Helsingin seurakuntayhtymässä syntyi seurakuntalaisten perheisiin 501 sellaista lasta, jota ei ole kastettu. Joissakin osissa pääkaupunkia lähestytään kirkkoon kuulumisessa jo kriittistä 50 prosentin lukua. Paavalin seurakunnan alueella asuvista kirkkoon kuuluu enää 54 prosenttia.

Jos tämäkään ei riitä, voi pyrkiä vieläkin syvemmälle. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kati Niemelä on selvittänyt kirkon ytimen, sen työntekijöiden arvoja ja asenteita. Saadakseen jonkinlaisen yleiskuvan hän on asettanut heidät paljon käytössä olevalle liberaali-konservatiivi -akselille.

Kysyessään itseään liberaaleiksi kutsuvien näkemyksiä Niemelä löysi kaksi pysäyttävää lukua. Tämän yhä kasvavan joukon keskuudessa lähetystyötä piti tärkeänä 27 prosenttia vastaajista. Evankelioimista piti tärkeänä enää yhdeksän prosenttia vastaajista.
Jos summataan esitettyjä lukuja yhteen, on pakko tunnustaa nykyisen kehityssuunnan jatkuvan.

Kirkosta eroaa kaiken aikaa merkittävä määrä ihmisiä. Koko kansasta seurakuntalaisia on enää 77,3 prosenttia. Kirkon ydintehtäväksi määritelty lähetys ja evankelioiminen ei kuitenkaan innosta. Näyttää siltä, että edessä on tappioon päättyvä viivytystaistelu. Puolustetaan omaa reviiriä, mutta menetettyjen alueiden takaisin valtaamisesta ei juuri kukaan halua puhua. Tai jos haluaa, niin kyseessä on todennäköisesti joku konservatiivi, joka ottaa lukemansa Raamatun vakavasti ja tosissaan.

Kaikkien näiden numeroiden ja lukujen keskellä ei pitäisi unohtaa tärkeää tosiasiaa. Tässä maassa asuu valtava määrä ihmisiä, jotka ovat avoimia uskomme ydinsanomalle. Kirkon ensimmäinen ongelma ei ole se, että kirkkoa ja sen sanomaa jyrkästi vastustettaisiin. Sen ongelma on haluttomuus uskoa omaan asiaansa ja pitää esillä evankeliumin ydintä, sanomaa Jeesuksesta ja hänen tuomastaan ilosanomasta.

Kun rukoilemme herätystä, rukoilkaamme sitä ensiksi meidän omaan maahamme.