Isänmaan asia
25.11.2010
| Teksti: Hannu Nyman
Katsotuimman tv-ohjelman aika on taas käsillä. Katajainen kansa istuu vastaanottimiensa äärelle katsomaan, keitä kaikkia tasavallan presidentti on kutsunut itsenäisyyspäivän vastaanotolleen. Ainakin hetken aikaa lähes koko Suomi tuntee kuuluvansa yhteen.
Näinä päivinä puhutaan isänmaan asiasta. Mutta mikä on isänmaa? Ja vielä enemmän, mikä on isänmaan asia?
Suomalaisten itsenäisyyspäivää pidetään monien muiden maiden vastaavaa juhlaa vakavampana. Linnan juhlien ensimmäiset tervehtijät ovat sotiemme veteraaneja. Kansakunnan jakamaton näkemys on, että tähänastisen historiamme kriittisimmän vaiheen pelastivat he, jotka seisoivat yhteisenä rintamana puolustamassa maatamme henkensä kaupalla vihollista vastaan. Siinä näkyi isänmaan asia vakavimmillaan.
Tämän päivän isänmaan asia onkin vaikeammin määriteltävissä. Kun Stora-Enson toimitusjohtaja Jouko Kareinen kertoo olevansa aina vain voimakkaammin isänmaallinen, hänen tehtävänsä on kuitenkin unohtaa isänmaan asia ja etsiä kaikessa yrityksensä omistajien etua. Tämä jännite kuvaa laajemminkin sitä, mitä isänmaan asia tänään on.
Yksi asia kuuluu kuitenkin itsestään selvänä itsenäisen maan työjärjestykseen. Sen velvollisuus on pitää huolta niistä, jotka ovat tähän asti rakentaneet tätä maata, ja niistä, joiden tehtävänä tulevaisuudessa on kantaa päällimmäinen vastuu maastamme. Isänmaan asia on huolehtia ikääntyneistä yhtä hyvin kuin lapsista ja nuorista. Ikävä kyllä viimeisimmät uutiset eivät tue tätä.
Alkuviikosta kerrottiin, että Helsingissä kotihoidon piirissä asuvien vanhusten määrä on kasvanut merkittävästi, mutta yhtään lisähoitajan virkaa ei ole perustettu. Syynä kerrotaan olevan rahapula. Rahapula tässä yhdessä maailman rikkaimmista maista on aina tekosyy. Rahaa on vaikka kuinka, mutta sen suuntaaminen on aina arvovalinta. Tässä asiassa kaikki eivät aja isänmaan asiaa.
Toinen isänmaan asia on lapsista ja nuorista huolehtiminen. Heidän osaltaan isänmaan asia ei vaadi ensisijassa suuria rahallisia investointeja. Sen sijaan heidän vaatimuksensa ovat haastavampia. He tarvitsevat meidän aikaamme ja meidän huomiotamme. Näistä ei selvitä rahalla. Mutta ilman näitä emme kykene välittämään kasvavalle sukupolvelle niitä arvoja, joiden varaan Suomi on aikaisemmin rakennettu.
Tärkein tehtävä isänmaan asiassa on rukoilla Suomen puolesta. Tämän kansan historiassa näkyy vahvana Jumalan siunaus ja johdatus, vaikeinakin aikoina. Ilman Kaikkivaltiaan ohjausta isänmaan asia jää puolitiehen.
Jumala isänmaatamme siunatkoon!