Itsenäisyyden vakava ilme

Yritykset keventää itsenäisyyspäivämme ilmettä eivät kuitenkaan ole ottaneet onnistuakseen. Ensimmäisen esteen muodostaa vuodenaika. Monen maan kansalliset juhlat sijoittuvat aikaan, jolloin ulkona pärjää t-paidassa ja shortseissa. Meillä pitää juhlaan sonnustautua aina lämpimästi. Jo tämä rajoittaa irrottelua.

Mutta ennen kuin juhlien luonne alkaa toden teolla muuttua, voisimme kysyä, miksi niitä pitää muuttaa?

Kyllä kait yksi syy itsenäisyytemme vakavilmeiseen juhlimiseen löytyy historiastamme.

Kun oman kansamme merkkipaaluja pystytetään, niin yksi tapa tehdä se on luetella erilaiset rauhansopimukset. Pähkinäsaaren rauha 1323, Täyssinän rauha 1595, Uudenkaupungin rauha 1721, Turun rauha 1743, Haminan rauha 1809, Tarton rauha 1920, Moskovan rauha 1940, Pariisin rauhansopimus 1947. Jokainen rauha aina sodan jälkeen. On hyvä muistaa, että näissäkin vasta viimeisimmissä me itse saimme olla rauhaa hieromassa. Aiemmin kaikki sovittiin suomalaisten ylitse. Ainoa, missä meitä tarvittiin pitkin Venäjän maata ja Eurooppaa, oli lähettää nuoria miehiä sinne sotimaan.

Sotimisen ohella on syytä muistaa ne ankarat olot, joissa täällä on eletty. Saarijärven Paavo pani leipään puolet petäjäistä, ja koko kansa kärsi hirvittävistä nälkävuosista 1866-68, jolloin väestöstä kuoli arviolta lähes10 prosenttia.

Nykyiset olot ovat kuin toisesta maailmasta. On luonnollista, että hyvinvointimme keskellä asuu halua juhlia ja bailata. Itsenäisyyspäivänäkin voitaisiin ottaa vähän rennommin.

Kuitenkin vakavuus on jäänyt sävyttämään juhlaamme. Onko siinä mitään pahaa, jos yhtenä päivänä katsommekin itseämme ja historiaamme hieman totisemmalla otteella? Maassa, jossa instituutioiden kunnioitus kaiken aikaa vähenee, annos arvokkuutta olisi paikallaan. Toivoa jopa sopii, että jääkiekon maailmanmestarit osaavat Linnan juhlissa muunkinlaisen tervehtimistavan kuin presidentin halaamisen.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus on myös muistutus siitä, mistä tämä kansa on hakenut turvansa ja voimansa hädän hetkellä. Omien voimien ehtyessä on apua pyydetty elävältä Jumalalta. Se on piirre, jonka toivoisi olevan käytössä nykyistä enemmän myös oman aikamme Suomessa.

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!